tiistai 21. elokuuta 2012

Loppuvuosi eletään velaksi

Olipa karua luettavaa tuo WWF:n uutinen siitä, että maailman luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty jo loppuun.

"Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen vuosittain laskema ekologinen jalanjälki kertoo, miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen sitomiseen. Maailman ylikulutuspäivänä (Earth Overshoot Day) ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja päästöjä. Tutkimuslaitos on arvioinut, että kulutuksemme ylittää vuosittain luonnon rajat jo yhdeksän kuukauden kuluttua."

Suomen tilanne on uutisen mukaan keskimääräistä parempi, mutta se ei paljon lohduta, kun samaan aikaan monissa muissa maissa tilanne on katastrofaalinen.

Ja mikä tässä nyt sitten on erityisen karua? Minusta ainakin se, että kun kerran tämän vuoden luonnonvarakapasiteetti on jo käytetty, elämme loppuvuoden ikään kuin velaksi. Loppuvuoden velaksi eläminen on taas automaattisesti pois seuraavalta vuodelta, jos ihmiskunnan kulutuksessa ei tapahdu muutosta mihinkään suuntaan. Tilanne siis vain pahenee vuosi vuodelta ja se hetki kun ihminen käy maapallolle liian suureksi taakaksi on taas aavistuksen lähempänä.

Ahdistaisi, jos uskaltaisi ajatella, mitä tämä ihan oikeasti tarkoittaa. Mitä tässä voi yksittäinen ihminen edes tehdä, ja toisaalta, minä en kuitenkaan tule näkemään sitä päivää kun luonnonvarat loppuvat. So not.

Lapseni mahdolliset jälkeläisten jälkeläiset saattavat kuitenkin olla jo niitä, jotka meidän tekojemme seurauksia niittävät. Ja muutenkin, onhan tämä nykymeno aivan järjetöntä. Valmistetaan huonolaatuista elektroniikkaa ja vaatteita, jotta saataisiin myytyä enemmän.

Siksi ainoa ratkaisu on nähdäkseni kulutuksen vähentäminen ja elintapojen muuttaminen. Vähemmän kamaa on enemmän aikaa perheelle, ystäville, ajattelulle, oleilulle. Helposti sanottu ja yhtä helposti unohdettu. Yritetään silti.

2 kommenttia:

Annika Liinanki kirjoitti...

Moikka!

Löysin blogisi vastikään, ja olen innoissani,että jollain muullakin ajatukset pyörivät näissä ajankohtaisissa asioissa aktiivisesti ja arjessa mukana!

Toivottavasti maailma herää ennekuin on liian myöhäistä! :)

Kaikkea hyvää!
-Annika

Annika Liinanki kirjoitti...

Taisin vahingossa postata ed.kommenttini kaksi kertaa...:D Mutta piti vielä lisätä, että tutkimusten mukaan jo meidän lapsemme tulevat keksi-ikäisinä huomaamaan suuriakin muutoksia ympärsitössämme, ja valitettavasti negatiiivisia! Siksi en myöskään ymmärrä ihmisiä varsinkin joilla on lapsia, että kuinka vastuuttomasti jotkut elelevät...Pitähän sille lapselle turvata hyvä tulevaisuus senkin jälkeen, vaikka itse olsiikin jo maailmasta poistunut?