maanantai 21. marraskuuta 2011

Kiire on kirosana, mutta jokapäiväistä

Hitto, nyt kun olen palannut töihin, en meinaa keretä edes sitä vähää, mitä ehdin tekemään kotona ollessa. Kuvittelin tilanteen aivan toiseksi. Turhaan ei puhuta ruuhkavuosista. Ehkä tämä tästä lähtee taas rullaamaan, mutta tällä hetkellä en pysty käsittämään, millä kukaan pienen lapsen töissä käyvä ehtii kirjoitella blogia?

Hyvät aikeet ja kiinnostavat kirjoitusaiheet saattavat nyt jäädä toteutumatta - ennen kuin tilanne hieman normalisoituu ja keksin, mihin väliin ehdin mahduttaa maailmanparannusta. Yhden kirjan aion tosin arvioida lähitulevaisuudessa, kun sellaista kivaa tarjottiin. Mutta siitä lisää sitten kun olen kahlannut opuksen loppuun.

Älkää nyt ihan kadotko. Kyllä minä vielä tulen.

torstai 10. marraskuuta 2011

Kohta, kohta, kohta

Tuleva töihin paluu ja tsiljoona muuta asiaa (kuten yksi vähän päiväunia nukkuva riiviö) tässä hieman rajoittavat kirjoitusmahdollisuuksia. Päivityksiä on kuitenkin tulossa jahka palaset loksahtavat kohdalleen.

Lyhyesti voin raportoida, että dieetti ilman kotimaisia viljoja (ve-oh-ru) on mennyt yllättävän hyvin. Yhtenä päivänä teki ihan suunnattomasti mieli leipää (kaiketi sen kivan suutuntuvan vuoksi), mutta senkin himon sain laannutettua gluteenittomalla leivällä. Ravinto on ollut aika riisipainotteista, kuten täällä arveltiinkin. Leipomaan en ole valitettavasti ehtinyt eikä tarvetta ole ollutkaan, koska suklaavarastot ovat pitäneet makeanhimon kurissa.

Varsinaisesti ei ole tehnyt mieli mitään viljaa sisältävää, mutta yksi pieni lipsahdus sattui. Osa aivosoluista oli kaiketi mennyt jo maate, kun yhtenä iltana ajattelin, että ruoan kanssa maistuisi ykkösolut. Huomasin asian parin kulauksen jälkeen, mutta hei, ei kerrota niille allergiakeskuksen tädeille ja sedille tästä, joohan.

"Hyvää Suomesta" -teema on ollut mielessä. Hesarin ulkomaantoimittaja Sami Sillanpää kirjoitti muutaman päivän takaisessa lehdessä aiheesta aika samansuuntaisesti kuin olen itsekin ajatellut. Jahka löydän sen lehden (jos ei tarvitse lähteä dyykkaamaan), pistän vihdoin tekstiä aiheesta tännekin.

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Maidoton-munaton-vehnätön-ohraton-rukiiton dieetti

Toinen dieettipäivä alkaa olla takana. Toistaiseksi ei ole ollut vaikeuksia selvitä. Yleensä olen pärjännyt erilaisilla dieeteillä sellaiset kolme neljä päivää ihan hyvin, esimerkiksi paastotessa tai kun aikoinaan piti kilpaurheilijana pudottaa painoa. Jostain syystä aina viidennen päivän kieppeillä alkaa tehdä mieli juuri niitä ruokia, joihin ei saisi koskea tai paaston tapauksessa ihan mitä tahansa ruokaa, vaikka olo olisi kuinka hyvä tahansa.

Kohtapa se nähdään.

Mitään ruokapäiväkirjoja minulla ei ole aikaa eikä viitseliäisyyttä pitää, mutta ajattelin nostaa esiin jotain uusia ruokia ja raaka-aineita, joita tämän dieetin aikana tulee vastaan. Kokeilulistalla on mm. kvinoaa, riisinuudelia, maissipastaa.

Tänään kuitenkin hehkutan raakasuklaata, jota ostin eilen Shasasta, jossa piipahdin lounaalla dieetin alkajaisiksi. Conscious -suklaa (makuna gojimarja&kookos) on ihan taivaallista. Aluksi hieman epäilin, että mitä ihmeen superfoodhöttöä tämäkin on, mutta maku vei mennessään. Raakasuklaa tuntuu olevan rakenteeltaan paljon pehmeämpää kuin tavallinen eikä se ole niin imelän makeaa kuin esim. maitosuklaa ja myös osa tummista. Siitä ei tullut äklöä oloa, ehkä siksikin, ettei suklaata tullut syötyä kuin palanen kerrallaan.

Kallistahan tuo raakasuklaa on, mutta tarviiko sitä namia syödä kilo tolkulla. Minusta vähempikin riittää ja laadusta olen valmis maksamaan.