tiistai 8. maaliskuuta 2011

Uusia näkökulmia ekoiluun II

Toistaiseksi ekoarjen pyörittäminen on ollut äityslomalla ehkä hieman yllättäen jopa helpompaa kuin ennen lapsen syntymää. Tältä tuntuu ainakin vielä näin vauva-aikana.

Aiempaan verrattuna on tullut syötyä puhtaampaa ja terveellisempää ruokaa. Vaikka kokkailuun meneekin päivässä todella paljon aikaa, olen pitänyt kiinni siitä, että teen kaiken alusta asti itse luomuraaka-aineista enkä käytä eineksiä tai puolivalmisteita. Sosiaalisesta näkökulmasta työporukan kanssa vietettyjä lounashetkiä on todella ikävä, sen sijaan lounaspaikkojen e-koodimössöjä ja bulkkivihanneksia ei. Sähköä ruoan laittoon kuluu tietysti enemmän kuin aiemmin, mutta olen yrittänyt kompensoida sitä tekemällä kerralla isoja satseja useammaksi päiväksi.

Kotiäitiyden myötä, ja tulotason pienenemisen myötä ennen kaikkea, kulutukseni on vähentynyt roimasti. Enpä minä aiemminkaan mikään ongelmashoppailija ollut, mutta nyt tavaroiden haaliminen on entisestään vähentynyt. Sähköä ja vettä kuluu tietysti paljon enemmän kuin aiemmin. Pahimmat syöpöt lienevät valaistus, pesukone, tv ja tietsikka. Täytyy seuraavasta sähkölaskusta yrittää hahmotella, paljonko lisäystä energiankulutukseen on tullut.

Kotona olosta on myös paljon hyviä puolia, jotka säästävät sekä luontoa että omaa kukkaroa. Esimerkiksi kosmetiikan käyttö on pudonnut radikaalisti. Sitä kun hiimailee kotona meikittä ja deodorantitta, pesee palasaippualla ja rasvaa kätensä kookosöljyllä, niin ei paljon tule ympäristöä kuormittaneeksi. Deodorantin käytön vähenemisen myötä olen muuten huomannut, että hikoilukin on vähentynyt. Tässä ei ollut takana mitään tietoista testaamista, ihan vaan laiskuuttani ja muistamattomuuttani se jäi. Ja nyt tuntuis hassulta pistää deoa, kun ei enää juuri hikoile. Reissut ihmisten ilmoille ovat sitten toinen juttu. Niitä varten on kivakin ehostaa, kun sitä nykyisin harvemmin tekee.

Äitiysloma on myös mainiota aikaa käyttää loppuun vaatekaapissa vuosia maanneet kamalat rytkyt  (joita ei ole edes kirpparille tai hyväntekeväisyyteen iljennyt viedä). Pienen vauvan kanssa on koko vaatteet milloin minkäkinlaisissa eritteissä, joten on aivan se ja sama mitkä vaatteet on päällä. Siksi minusta on ollut järkevintä pistää ne kaameimmat hirvitykset etusijalle ja tehdä niistä aikanaan vaikka luutuja, kun vauva-arki joskus tulee tiensä päähän.

Summa summarum: tämä mamma kuluttaa tässä elämäntilanteessa lähinnä ruokaa ja sähköä, hieman kosmetiikkaa sekä vanhoja vaatteita. Hiilijalanjäljestä en osaa sanoa. Varmaan se on silti liikaa maapallon sietokykyyn nähden.

En ole mitenkään tietoisesti pyrkinyt kulutuksen vähentämiseen, vaan se on käynyt itsestään ja melko luonnollisesti. Tässä ensimmäisten kuukausien aikana huomio on kiinnittynyt lähinnä lapseen ja toisaalta noilla tämän talven hirmupakkasten aikaan en oikein päässyt kuluttamaan ja olen aina ollut huono ostamaan nettikaupoista mitään.

Kovat pakkaset muuten edesauttoivat sitä, että olen sallinut itselleni melko epäekologisen rentoutumiskeinon - kuumat, pitkät suihkut.(Tai no, eivät ne suihkut imettävällä naisella kovin pitkiä ehdi olemaan.) Kuuma vesi on kallista, tiedän, ja sen kohtuuton kuluttaminen ei ole hyvä juttu, mutta oli vaan pakko päästä rentoutumaan hetkeksi yksin ilman lasta, ilman miestä. Tästä pidän edelleen kiinni. Sanokaa mitä sanotte.

Ei kommentteja: