perjantai 4. maaliskuuta 2011

Uusia näkökulmia ekoiluun I

Lapsen saaminen ja kotiäitinä olo ovat antaneet paljon uusia näkökulmia paitsi elämään ylipäänsä myös ekoiluun ja arkipäivän aktivismiin. Lapsiperheen elämään ekoilu sopii erittäin luontevasti, sillä jätteen määrä kasvaa (vaikka käyttäisi kestovaippoja) ja monenlaisia hankintoja tulee tehtyä. Jos kaikki vauvaa varten tehdyt hankinnat ottaa huomioon meillä länsimaissa hiilijalanjälki on jo hyvin nuorella iällä kohtuullisen suuri. Vauvathan eivät toki voi itse sille mitään, että vanhemmat, sukulaiset ja tutut täyttävät lapsiperheen kodin valtavalla tavaramäärällä ennen kuin pienokainen on edes oppinut kertomaan, mitä ruoan ja hoivan lisäksi oikeasti haluaa ja tarvitsee. Siksi vanhemmilla onkin äärimmäisen tärkeä rooli pitää vauvan/taaperon ympärillä pyörivä kulutus kohtuuden rajoissa.

On ollut hienoa huomata, kuinka mahtavasti kierrätys lapsiperheiden kesken toimii. Monet sellaisetkin tutut, jotka eivät muuten juuri kierrätä vanhoja tavaroita, ovat auliisti tarjonneet kaikenlaista vauvakamaa lainaan tai kiertoon. Myös meidän neuvolan tosi aktiivisesta kierrätyspisteestä ja kestovaippainfon kirpparilta olen tehnyt mahtavia löytöjä – ja osan niistä täysin ilmaiseksi.

Itse asiassa juuri mitään ei olisi tarvinut ostaa uutena vauvaa varten. No, tutteja ei hygienian takia oikein viitsi kierrättää ja tietysti kaikki kertakäyttöiset jutut, kuten voiteet ja lääkkeet, pitää jokaisen tietysti erikseen ostaa. Mutta miltei kaiken muun voi hommata käytettynä. Olisi aika mahtavaa, jos samanlainen kierrätysalttius toimisi myös muilla elämän alueilla. Ihmiset tarjoaisivat automaattisesti käyttötavaroitaan lainaan ja jos tarvitsisivat satunnaisesti jotain, kysyisivät ensin tuttavapiiristään lainaan ennen kuin ostaisivat uuden. Varmasti joissain piireissä tämä onkin arkipäivää, mutta saisi vielä huomattavasti laajentua, myös minun arjessani. Esimerkiksi kirjoja, leffoja ja kodinkoneita voisi kierrättää paljon enemmän.

Paljon mitään ei olisi tarvinnut ostaa myöskään sen vuoksi, että kaikenlaista on tullut, öh miten sen kauniisti sanoisi, "yllätyksenä ja pyytämättä". Sukulaiset ja ystävät ovat olleet käsittämättömän anteliaita. Onneksi pahimmilta turhakkeilta on vältytty ja lahjat ovat enimmäkseen olleet erittäin käyttökelpoisia tai ne on voinut pistää eteen päin muille vastaavassa tilanteessa oleville. Ilmeisesti olen sitten onnistunut riittävän hyvin viherpropagandassani. Pelkään kuitenkin että pahempaa on luvassa, kun poitsu tuosta vähän vielä kasvaa ja alkaa sukulaisten mielestä "tarvita" kaikenlaista. Täytynee pitää "propagandamylly" toiminnassa.

Vaikka olenkin tosi kiitollinen kaikista saaduista lahjoista ja kierrätystavaroista, ihan snadisti harmittaa se, ettei itse pääse valitsemaan kaikkia oman lapsensa vaatteita. Olen äärimmäisen visuaalinen ihminen siinä mielessä, että välitän paljon siitä, miltä ympärilläni näyttää ja kotiäitinä vauvanvaatteita, peittoja ja muita esineitä "joutuu" katsomaan tuhansia tunteja. Siksi olisi ollut kiva saada valita ne itseä eniten miellyttävät kuosit. Varsinkin kun tarjolla olisi aivan valtavasti tosi kivoja vaatteita, jotka ovat vielä luomua ja eettisesti valmistettja. Järkeilin asian kuitenkin niin, että pienimpiin vauvan vaatteisiin on jokseenkin turha panostaa kovin paljon, kun niiden hankinnassa voi säästää sekä luontoa että omaa kukkaroa. Tingitään siis visuaalisuudesta, vaikka se kirpaiseekin.

Ja eiköhän tuolle pikku riiviölle saa, ehdi ja joudu vielä ostamaan vaatetta ihan kyllästymiseen asti.

2 kommenttia:

Patsy kirjoitti...

Minä voin tähän väliin lohduttaa, että vaikka lapsi aluksi käyttää suurimmaksi osaksi sukulaisten ja tuttujen antamia - käytettyjä tai uusia - vaatteita, niin ainakin meillä nyt lapsen ollessa 2½-vuotias vaatevarastot alkavat vähitellen ehtyä. Eli ainakin meidän perheemme kohtalona on, että viimeistään tässä vaiheessa pääsee vähän itsekin sanomaan, miltä lapsen vaatevarasto näyttää. :) Muutenkin nyt vaatteita käytetään huomattavasti pidempään (80-kokoa käytettiin vuoden, 86-kokoa yli puoli vuotta), joten myös niihin satsaaminen on järkevämpää.

Pia kirjoitti...

Patsy: Näin mäkin olen sen ajatellut, että kannattaa odottaa ja säästää rahansa siihen hetkeen kun muiden innostus on jo laantunut ja käytettyinä vaateita ei enää saa kun ne kulutetaan loppuun.