keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Kiitos lahjoista ystävät

Täytin tässä jokin aika sitten tasavuosia (voitte arvailla mitä...) ja ilmoitin ystävilleni, että lahjoja ei paranisi tuoda - entisillekään ei meinaa löytyä tilaa. Vaihtoehdoksi tarjosin erilaisten järjestöjen tukemista tai ns. toisenlaisen lahjan antamista.

Ilahduin kovasti, kun aika moni tarttui tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Sain siis lahjaksi puun taimen, muutaman aapisen, ammatin ja tukea Amnestylle. Olin vilpittömän iloinen näistä lahjoista ja etenkin siitä, että pystyin omalla toiminnallani sekä auttamaan köyhempien maiden asukkaita, mutta myös levittämään ajatusta muiden auttamisesta ja materialismin välttämisestä.

Harva voi väittää, ettei olisi iloinen saadessaan viinipullon tai kivan levyn. Kysymys kuuluukin, tarvitsenko aina jotain vai voisinko ohjata materiaa toisaalle, sinne missä sille on oikeasti tarvetta. Olen miettinyt usean joulun alla, että kieltäisin lahjojen antamisen, jos ne eivät kuulu yllämainittuihin vaihtoehtolahjoihin. Materianhalu on kuitenkin ollut niin polttava, etten ole pystynyt. On ollut tarvetta uusille vaatteille, olen halunnut tietyn kirjan ja niin edelleen. Ensi joulua on vielä turha pohtia, mutta materianhimoa voi hillitä jo sitä ennen.

Pahamaineisena kirjojen hamstraajana julistankin itseni nyt kirjanostolakkoon, kunnes olen lukenut hyllystäni vähintään hyllymetrin kirjoja. En siis saa ostaa yhtään kirjaa ennen kuin olen sivistänyt mieltäni ja tyhjentänyt hyllyäni riittävästi. Luku-urakan päätteeksi kirjat, joita en tarvitse päätyvät divariin tai lahjoituksina jollekin niitä tarvitsevalle. En tiedä, onko tästä mitään itsekasvatuksellista hyötyä vai paheneeko materialismini vain pakon myötä, mutta kokeillaan nyt kumminkin.

2 kommenttia:

Patsy kirjoitti...

Hei näin kirjastotradenomiopiskelijana on pakko kysyä, miksi luopuisit uusista kirjakokemuksista ostolakon takia? Kai käytät kirjastoa..? :)

Pia kirjoitti...

Hei Patsy, hyvä pointti. Kirjasto ei ole suinkaan boikotissa ja käytän kyllä sitäkin ahkerasti. Tämän tempauksen tarkoituksena on nyt vaan hillitä ostohimoa ja vähentää niitä kotona majailevia kirjakasoja, jotka haluan lukea, mutta ovat jääneet kiireiden vuoksi unohduksiin. "Uusia kirjakokemuksia" siis riittää ihan omasta takaa.