tiistai 29. syyskuuta 2009

Auton kirous

Kuljin vuosikaudet yksin asuessani pyörällä, kävellen ja julkisilla. Muuttaessani yhteen mieheni kanssa kaupan päälle tuli auto. Mielestäni pärjäisimme ilmankin, mutta toisaalta kun se menopeli on olemassa ja kun siitä kohtuullisesti kulujakin on, olisi tyhmää olla käyttämättä sitä.

Kohtuukäyttö olisikin vielä jotenkin hyväksyttävissä, mutta kun autoilun vaivattomuuteen tottuu, se meinaa viedä mennessään. Entisenä vannoutuneena pyöräilijänä olen joutunut huomaamaan, kuinka itsekurini on lipsunut sateella, väsyneenä, kiireessä, kylmällä ilmalla, silloin kun ei haluttaisi pyöräillä hameessa tai ihan vain laiskuuttaan.

Pitkillä matkoilla käyttäisin mieluiten junaa, mutta kun yksinkin autolla matkustaa halvemmalla, niin ei tunnu maailman pahimmalta synniltä autoilu.

Ei taida tulla mitään ekodiplomia tämän paljastuksen jälkeen. Sniff.

maanantai 28. syyskuuta 2009

Politiikan pohjamudissa

Ei voi taas kun ihmetellä. En epäillytkään, etteivätkö poliitikkomme olisi jossain väärin vieraantuneita ns. "tavallisesta arjesta" tai jossain määrin vaikutettavissa, mutta tämä viima aikoina esiin nousseet seikat ovat kyllä ihmetyttäneet. Osalle omatunto on sentään kolkuttanut, mutta toisten moraali tuntuu olevan venyvämpää sorttia. Valehtelukin on saanut aivan uusia muotoja pääministerimme kielenkäytössä.

Ihmettelen vain mitä tapahtuisi, jos meille kaikille sallittaisiin samanlainen muistamattomuus, tietämättömyys ja ylimielinen suhtautuminen omaan työhön. Toki pääministeri puolueineen ei ole ainoa tässä sopassa ryvettynyt, mutta ei se silti poista vastuuta, joka tyhmyyksistä lankeaa. Vanhanen on vedonnut vaalirahakohussa mm. siihen, etteivät presidenttiehdokkaat ole varainkeruussa mukana ja näin ollen hän ei ole voinut olla tietoinen kaikista rahoituskanavista.

Mutta hetkinen. Eikö esimies olekaan viime kädessä vastuussa alaisten mokista? Eikö olisi ollut Vanhasen vastuulla koota sellainen kamppanjatyöryhmä, joka toimii tiettyjen pelisääntöjen mukaan. Jos valitsee huonosti, kärsii lopulta myös seuraukset. On aika epäreilua jättää uppoava laiva ja välttää vastuu toteamalla, etten minä tiennyt. Ongelma on juuri siinä: olisi pitänyt tietää!

maanantai 21. syyskuuta 2009

Design on Ojakatu

Peräkonttikirppis meni ohi että hujahti, mutta Design torille ehdin eilisiltana. Tarjolla oli maanmainiota muotoilua vaatteista ja koruista kirjoihin ja sisustukseen. Löysin monta uutta tamperelaista eko-design-vintage-yrittäjää, esim. viime viikolla avattu Rautatienkadulla sijaitseva Vaudeville Boutique ja Ojakadulla Supermukavan naapurissa majaileva Vintage Garden. Suosittelen tsekkaamista.

Tapahtuman kunniaksi hintoihin oli laitettu pientä torialennusta, joten mukaan lähti erittäin tyylikäs paita ja ehkä maailman ihanin käsilaukku. Paita tuli tarpeeseen, mutta käsilaukku menee kyllä turhan kulutuksen puolelle. Pitääkin miettiä millä sen kompensoisi. Olisiko reilua, jos tällä viikolla kuluttaisin vain ruokaan enkä käyttäisi autoa lainkaan?

maanantai 14. syyskuuta 2009

Kirppis meni

Hitsin hitsi. Tampereen Keskustorilla oli eilen sunnuntaina toisen kerran järjestetty peräkonttikirppis ja missasin sen, jo toistamiseen.

Ideana on se, että ihmiset saavat tulla myymään roiniaan maksua vastaan kirjaimellisesti peräkontistaan. Mutta mikä parasta ja mikä minua eniten tässä kaivelee, on se, että muutaman tunnin ajan Tampereen keskustassa on todellinen kirppistaivas. En ole nähnyt ikinä missään niin valtavan kokoista kirppistä. Mitä kaikkia löytöjä sieltä olisikaan voinut tehdä...

No, ehkäpä tällä oli jokin tarkoitus. Ostoskiintiöni on ilmeisesti täynnä myös kirppariostoksista.

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Designea ja tarroja Tampereella

Kuulin (harmittavasti vasta) tänään, että tällä ja ensi viikolla Tampereen keskustassa on meneillään designsuunnistus. Siis mitä?

Kyseessä on tamperelaisten design-yritysten kaksiviikkoinen tapahtuma, jonka aikana putiikeissa piipahtaessa keräillään tarroja. Kuudella tarralla pääsee osallistumaan arvontaan. Kaksiviikkoinen tapahtuma päättyy ensi viikon sunnuntaina 20.9. Designtorilla, jossa myös mainittu arvonta suoritetaan.

Kaappaa siis itsellesi jostain Designsuunnistuksen kartta, johon tapahtumaan osallistuvat yritykset on sijoitettu. Kartan voi tsekata myös netissä. Sitten vain suunnistamaan designen viidakossa Tampesterin keskustassa ja sen liepeillä.

Hih, sain tänään jo yhden tarran!

Tarkempaa infoa tarjoaa: Design on tampere.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Sananvapauden rajat

Nyt on vähän lipsunut tämä kirjoittelu yhteiskunnallisiin asioihin ekoilun sijaan, mutta toisaalta yhteiskunnallisten epäkohtien puiminen kuuluu mielestäni arkipäivän aktivismiin siinä missä kierrätyskin. Maailmaa kun ei paranneta vain ympäristöteoilla.

Sananvapaus on ollut viime aikoina tapetilla useammankin jutun yhteydessä. Aihe on noussut esiin viimeksi tänään, kun perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Jussi Halla-aho sai sakkoja blogikirjoituksestaan.

Viime viikon Audi-mieheen verrattuna Halla-ahon sakoissa on periaatteessa kysymys paljon rankemmasta linjanvedosta. Toki työpaikan menetys ja julkinen anteeksipyyntö on tietyssä valossa pahempi asia kuin muutaman euron sakot. Periaatteellisesti oikeudellinen tuomio on kuitenkin isompi juttu. Siinä on lain mukaan vedetty linja siihen, mitä saa sanoa ja mitä ei. Audi-miehen casessa kyse oli "vain" siitä, mitä yleisesti pidetään hyvänä tapana.

Molemmat tapaukset liittyvät kiinteästi kysymykseen normaalista ja toiseuden ymmärtämisestä. Mitkä ovat meidän yhteiskuntamme normit ja minkälaista käytöstä niiden nojalla voidaan hyväksyä ja suvaita? Ennen kaikkea kyse on siitä, miten näistä asioista saa puhua.

Vaikka olen sisällöllisesti eri linjoilla sekä Esko "Audi" Kiesin että Jussi Halla-ahon kanssa, pidän huolestuttavana sitä, millä tavalla eriäviin mielipiteisiin suhtaudutaan. Lauseita erotetaan asiayhteydestään, kirjoittaja leimataan kirjoitussävyn tai näkökulman perusteella. Toki sanojalla on aina vastuu sanoistaan. On kyettävä arvioimaan sitä, missä mitäkin voi sanoa, miten sen sanoo ja ennen kaikkea, voiko asian ylipäätään sanoa.

Omista mielipiteistä poikkeavat kannanotot tuntuvat usein vaikeilta hyväksyä, koska ne yleensä astuvat oman arvomaailman rajoille. Suvaitsevaisena itseään pitävän on kuitenkin hyväksyttävä, että se "typeriä idioottimaisuuksia" suustaan päästävä henkilö on oikeutettu lausumaan asioista sen mitä ajattelee, kunhan se pysyy lain sallimissa rajoissa. Suvaitsevaisuus ei ole vain sitä, että hyväksytään kaikenlainen erilaisuus, muttei niitä, jotka eivät hyväksy erilaisuutta. Juuri tämä tekee suvaitsevaisuudesta niin kovin vaikeaa aidosti toteuttaa.

torstai 3. syyskuuta 2009

Taantumaa vai edistystä?

Olen lievessä hämmennyksessä, mutta myös mielenkiinnolla seurannut tätä "Audi-jupakkaa". Keskustelupalstat pursuilevat kommentteja ja parempaa kanavaa suomalaisten arvomaailman ja maailmankuvan tarkasteluun saa hakea. Netissä uskalletaan vetää kommentit ihan äärimmilleen ja tunteella. Mikä voisi olla sen aidompaa kuin digitaalisesti esiin tuotu raivo? Puhumattakaan lukuisista mielenkiintoisista uusista määritelmistä sananvapaudelle, feminismille, tasa-arvolle ja huumorille.

Esimerkiksi yhden kirjoittajan mukaan "herra Audi" toi jutussa esiin puhtaita faktoja, toisen mukaan hänen sananvapauttaan on loukattu ja kolmas päivittelee sitä, kuinka tämä on toimittajien ja telaketjufeministien salaliitto suomalaisia miehiä vastaan.

"Miesten asema on nyky-yhteiskunnassa tukala. Olemme joutuneet yliemansipoituneitten ja kilpailuhenkisten feministinaisten maihinnousukenkien alle. Poliittisesti korrekti liikkuma-ala on tosi kapea ja sanomisia joutuu varomaan."
(HS keskustelu, nimim. Emansipaatiota vaihteeksi myös miehlle)

What the fuck?

Uutispoimintoja:
Audi-Kiesi: Anteeksi, sen piti olla vitsi (Kauppalehti 3.9.09)
Vanhoja naiskuvia ujutetaan yhteiskuntaan (Yle 3.8.09)
Harva nainen omistaa Audin (HS 3.9.09)

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Eih ja voih

Deokristal on vähän takkuillut. Välillä se toimii ihan moitteettomasti, mutta toisinaan taas hien haju tunkee ikävästi. Pakkaus lupaa deon toimivan 24-36 tuntia! Mulla ei toimi välillä kuin puoli päivää, jos sitäkään.

Mitä teen väärin vai eikö kroppani sulata mineraalikiveä? Voisiko syynä olla erilaiset materiaalit vaatteissa? Toisiin haju tarttuu, toisiin ei.

Comments, anybody?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Pääsy kielletty

Vetää aika synkäksi tämä Iltasanomien uutinen: Pakolaisille porttikielto leikkikentälle Pohjois-Karjalassa (31.8.09).

Maahanmuuttoon saa ja pitää suhtautua kriittisesti, eihän se ongelmatonta ole. Mutta ihmisarvo kuuluu kaikille riippumatta yhtään mistään. Ihmisten liikkumista julkisilla paikoilla rajoittaa käsittääkseni vain vapausrangaistus eli vankila.

Mitä enemmän erilaisia raja-aitoja rakennetaan sitä vaikeammaksi ihmisten välinen yhteiselo käy. Nyt kaivattaisiin erilaisuuden ymmärtämistä, opastusta niille, jotka tulevat helvetin keskeltä uusiin oloihin, ja ennen kaikkea toisten kunnioitusta, myös ventovieraiden, mikä välillä tuppaa meillä täällä Suomessa unohtua.

Hei, hymyillään vähän enemmän, pidetään sille takana tulijalle ovea ja moikataan samalla jumppatunnille menijöitä, vaikkei heitä tuntisikaan.