maanantai 31. elokuuta 2009

999 käyttökertaa jäljellä

Kokeilen eilen ensimmäistä kertaa kestoleivinpaperia. Tuotteen valmistanut OpaMuurikka lupaa leivinpaperille jopa 1000 käyttökertaa. Lisäksi luvataan, ettei paperia tarvitse voidella, leivonnaiset eivät tartu eivätkä pala kiinni, eikä paperi läpäise rasvaa. Paljon luvattu, mutta miten kestoleivinpaperi toimi käytännössä?

Kyllä, sämpylät eivät tarttuneet paperiin kiinni ja leivinpaperi oli äärimmäisen helppo puhdistaa. Käytännössä muutamat hassut muruset piti vain ravistella pois. Tuntui erittäin helpolta ja siistiltä hyödykkeeltä.

Ainoaksi leivinpaperiksi tästä ei meidän taloudessa ollut, koska silloin tällöin leivinpaperia tarvitaan "epänormaalinkokoisissa" astioissa ja niihin paperi tarvitsee yleensä leikata.

Ja pitkällä tähtäimellä katsottuna herää tietysti kysymys siitä, miten tällainen silikonista valmistettu leivinpaperi hävitetään. Olisiko sitten kuitenkin ekologisempaa ostaa valkaisemattomia leivinpapereita ja hävittää ne biojätteen mukana? Vai voiko niitä laittaa biojätteen mukaan?

2 kommenttia:

tyttism kirjoitti...

Mä olen kuullut, että leivinpaperin vois tosiaan laitta bioon. Ekologisuus varmaan riippuu siitäkin, montako kertaa sitä tavallista paperia käyttää - vaihtaako joka käyttökerran välissä vai käyttääkö tosi monesti. Missä silikonipaperi on valmistettu? Silikonin valmistuksesta en valtavasti tiedä, mutta äkkiseltään ajattelisin että silikoni on muovia ja siten öljyn johdannainen ja öljy taas on sekä uusiutumaton että tuotnikamaa, kun taas puuta ja paperia löytyy ihan läheltäkin.

Pia kirjoitti...

Tavallista leivinpaperiakin olen kyllä käyttänyt useampia kertoja vähän sen mukaan, mitä sen päällä on ollut. Esim. sämpylöille sama paperi käy useampaan kertaan.

Pitääpä selvitellä tuon kestoleivinpaperin materiaalia ja valmistusta tarkemmin. Netistä en äkkiseltään kamalasti löytänyt, mutta ehkä en vain katsonut riittävän tarkasti.