sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Huulirasvapettymys - tarkistakaa parasta ennen päiväykset!

Ostin tällä viikolla viimein pitkään haaveilemani L'Occitanen kirsikantuoksuisen hajuveden. Ajattelin samalla paikata myös kriittisen huulirasvavajeeni. Edellinen Blistex-huulirasva on ollut käytössä jo ihan liian kauan, vaikka tuntuikin edelleen toimivalta.

No, L'Occitanen shea butter huulirasva vaikutti hyvältä ja pienen vertailun jälkeen päädyin siihen. Muita vaihtoehtoja olivat Melvitan, Dr. Hauschkan ja Weledan vastaavat. Pettymys oli kuitenkin suuri, kun kokeilin huulirasvaa kotiin päästyäni. Puikko oli kivikova, eikä siitä tuntunut ilman väkivaltaa irtoavan juuri mitään huuliin. Ajattelin aluksi, että ehkä tämä on vain erityyppinen huulirasva, joka pakkaustekstin mukaan "hellävaraisesti kuorii huulia" ja on siksi perushuulirasvoja kovempi koostumukseltaan. Aloin kuitenkin epäillä päätelmiäni, koska aamulla huuleni olivat aiempaa kuivemmat ja halkeilivat ikävästi. Huulirasvassa oli siis selvästi jotain vialla - ensiaavistukseni oli se, että huulipuikko oli parhaat päivänsä nähnyt. Tätä en voinut kuitenkaan mistään tarkistaa, koska tuotteessa ei ollut parasta ennen päiväystä, vain maininta siitä, että tuote kestää avaamisesta 12 kuukautta.

Ennen ostopaikkaan takaisin marssimista, tsekkasin L'Occitanen sivut ja löysin kuin löysinkin sieltä kyseisen huulirasvan ja vielä käyttäjäkommenttejakin, jotka tukivat kokemuksiani. Moni muukin oli törmännyt samoihin ongelmiin Shea Butter Lip Balm Stickin kanssa, joten en ollut keksinyt omiani.

Marssin työpäivän päätteeksi huulirasvan ostopaikkaan kommentoimaan tuotteen kuntoa ja keskustelemaan sen korvaamisesta. Tilanne sujui yllättävän hyvin. Sain mahdollisuuden valita uuden tuotteen huulirasvani tilalle, mutta ikäväkseni muutkin samaa merkkiä olleet huulirasvat olivat "vanhassa kunnossa". Harmitti, koska olisin todella halunnut L'Occitanen huulirasvan, koska se kaikesta huolimatta vaikutti testarin perusteella hyvältä. Parin tuotteen testaamisen jälkeen kävi kuitenkin selväksi, että koko huulirasvaerä taisi olla vanhentunut.

Onneksi myyjä suostui vaihtamaan huulirasvan kokonaan eri merkkiseen tuotteeseen - olisi ollut todella ikävää maksaa 8 euroa täysin toimimattomasta ja huulten rohtumista aiheuttavasta huulirasvasta. Lopulta huulirasvakseni päätyi Melvitan huulivoide (sivu ranskaksi), joka on toiminut aivan moitteettomasti. Onni onnettomuudessa. Melvitan huulirasvassa on muuten parasta ennen päiväys ja kunnon INCI-lista (ainesosalista), jota L'Occitanen huulirasvassa ei ollut.

Tarinan opetus lienee monelle tuttu, mutta sitä ei voi liiaksi korostaa. Kosmetiikassa parasta ennen päiväyksillä on aivan yhtä suuri merkitys kuin elintarvikkeissa. Ne on tehty kemikaaleista, jotka eivät kestä ikuisesti ja voivat vanhetessaan olla vaarallisia. Tsekatkaa siis tuotteiden päiväykset huolellisesti ennen ostamista!

3 kommenttia:

sampsa kirjoitti...

Tuo sheavoi on muuten yksi Sahelin alueen merkittävimmistä tulonlähteistä. Voi keitetään esiin sheapuun kuoresta suurissa padoissa Länsi-Afrikan polttavan auringon alla. Tutustuin asiaan joskus Pohjois-Ghanassa.

Linkkasin muuten mainioon blogiisi WWF:n uudesta sademetsäblogista

Zepa kirjoitti...

Mulla on menossa ensimmäinen Weledan huulirasva, enkä voisi kuvitellakaan enää vaihtavani :-)

Pia kirjoitti...

Kiitoksia kommenteista.

Weledaa voisi testata Melvitan jälkeen ja ehkäpä pääsen vielä tuota sheavoihuulirasvaakin kokeilemaan - vaikka sitten jotain toista merkkiä...