maanantai 22. joulukuuta 2008

Nyt saat joulu tulla

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, olen kerrankin onnistunut valmistautumaan jouluun ilman stressiä, ilman sitä ahdistavaa "pakko-tehdä-sitä-tätä-ja-tuota-ennen-joulua" -meininkiä. Ja silti koti on melko hyvin siivottu, kortit lähetetty ajoissa (suurin osa tosin e-kortteja), jouluruokia tehty ja lahjat on paketoitu - ihan kuin itsestään, ilman "to do" -listoja, pakottamatta. Voi kun työtkin sujuisivat aina samalla tyylillä.

Aiemmassa postauksessa mainitsemani lanttu- ja porkkanalaatikoiden lisäksi taloudessani väsättiin viime viikonloppuna hieman lisää jouluruokia: rosollia, venäläistyylistä salaattia, hieman pipareita muistuttavia vegaanipikkuleipiä ja sinappisilakoita (joihin en tosin aio koskea).

Kaikki väännettiin alusta asti itse - eli muutaman punajuuren, porkkanan ja sipulin sai kuoria ennen kuin rosolli lepäsi kauniista kulhossa. Kaikki mitä saatiin ostettiin luomuna, ainoa, jossa olisi voitu nähdä vielä enemmän vaivaa oli venäläisen salaatin majoneesi. Itse tehtynä siitä olisi varmasti tullut myös paremman makuista, mutta tällä kertaa kokemattomina tyydyimme kaupan valmiiseen lisäaineilla höystettyyn mössöön.

Perusjouluruokien lisäksi herkkupöytäämme kuuluu Green&Black'sin suklaata, tummia tshekkiläisiä, suomalaisia ja brittioluita sekä lämmintä tunnelmaa kynttilöineen ja tuoksuineen. Kaikki alkaa pikkuhiljaa olla valmista, joten joulu saa siis minun puolestani jo tulla. Siksipä väistynkin tästä joululoman lisäksi blogilomalle ja toivottelen teille kaikille oikein rauhallista ja nautinnollista joulua! Tapaamisiin ensi vuoden puolella.

torstai 18. joulukuuta 2008

Hei, ei moshata siellä!

Bileet seis... tai jos nyt tarvitsee bailata niin ainakin moshaaminen on syytä jättää vähemmälle. Tähän johtopäätökseen ovat tulleet australialaistutkijat, joiden mukaan moshaaminen voi aiheuttaa vammoja päähän ja niskoihin.

Australialaiset tutkijat ehdottavat, että vähentääkseen pää- ja niskavammojen vaaraa, headbangingia harrastavien kannattaisi muun muassa heiluttaa hiuksiaan hitaampien kappaleiden tahdissa. Heavy metal -musiikin tilalle suositellaan esimerkiksi asteen seesteisempää kuunneltavaa, kuten aikuisrockia.

Lähde: Yle uutiset


Eli kaikki menee hyvin kun jatkossa muistatte moshailla vain Metallican Nothing Else Mattersia tai tuota mystistä aikuisrockia.

Asiasta uutisoivat Yle uutiset ja Helsingin Sanomat.

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

"Jouluruokaa tarjoo kunnon väki..."

Tempaisin tuossa eilen illalla satsit porkkana- ja lanttulaatikkoa Vegaaniliiton sivuilta löytyviä ohjeita hieman soveltaen. Lanttulaatikko onnistui mainiosti, mutta porkkanasettiin tuli hieman liikaa riisiä ja voitte ehkä kuvitella, miltä maistuu ja näyttää porkkanalla höystetty riisipuuro.

Kuvia en hoksannut napata ennen kuin laatikot sujahtivat pakkaseen. Voin sanoa, että paremmilta maistuivat kuin näyttivät.

Ohjeet löytyvät siis Vegaaniliiton reseptiosastolta. Suosittelen soveltamaan oman maun mukaan. Soijamaidon sijasta voi käyttää kaura-, riisi- tai lehmänmaitoa. Mietin myös riisin korvaamista ohraryyneillä, mutta käytin lopulta kuitenkin tavallista puuroriisiä, vaikka se ei olekaan se ekologisin vaihtoehto.

Suunnitelmissa on kokkailla vielä ennen h-hetkeä rosollia ja venäläistä salaattia sekä jotain makeaa, mahdollisesti vegaanisia pipareita. Jos jollain on ihan kurko ohje, saa laittaa kommenttilootaan!

tiistai 16. joulukuuta 2008

Jouluvinkki

Kaikki saavat takuuvarmasti jouluna ainakin yhden suklaarasian (vaikka sen olisi nimen omaan kieltänyt). Suklaarasiapaketista saa melkein kaiken kierrätettyä, paitsi sen ärsyttävän muovisen lokerikon, jossa suklaat lepäävät. Edelleenkään Tampereella ei voi kierrättää muovia, joten tavalliseen roskiin ja kaatopaikalle kiitää joulun jälkeen käsittämättömät määrät kertakäyttöistä muovia.

Mutta ei hätää. Muovilokerikon eloa voi jatkaa hieman pidemmälle käyttämällä sitä jääpalojen tekoon. Muutamalla suklaarasiamuovilla saa jo moninkertaistettua jääpalojen määrän. Normaalisti en jääpaloja juuri tarvitse, mutta erilaisten juhlien yhteydessä niille on ollut käyttöä.

Eihän tuollainen kertakäyttöiseksi tarkoitettu muovi tietysti kovin kauaa kestä, mutta tällä vinkillä saa muovin käyttöikää edes hieman pidennettyä... ja vähän erikoisemman muotoisia jääpaloja.

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Joulutoreilla ja -markkinoilla

Tänään tuli pyörähdettyä Designtorilla Klubilla ja Keskustorin keskieurooppalaistyyppisillä joulumarkkinoilla.

Klubilla oli tarjolla suomalaisten suunnittelijoiden vaatteita, koruja ja sisustusjuttuja. Miltei jokainen pöytä pullisteli kaikenlaista houkuttelevaa, mutta tilanahtaus sai houkutukset kaikkoamaan mielestä valitettavan nopeasti. Osa myyntipöydistä jäikin juuri siksi katsastamatta. Kenties tilaisuus kannattaisi ensi vuonna - väljemmän tunnelman toivossa - järjestää Tullikamarin puolella.

Keskustorin jouluhumuun tuli päädyttyä oikeastaan sattumalta. Onneksi, sieltä nimittäin löytyi yksi loistava joululahja erään keramiikkakäsityöläisen pajasta. Keskustorin markkinoilla oli myynnissä perinteisiä käsitöitä, ruokaa ja erilaista joulukrääsää. Tapahtumaan oli ehkä haettu hieman keskieurooppalaista tunnelmaa, mutta väen vähyys kyllä muistutti siitä, että Suomessa ollaan, samoin taustalla soineet melankolisen haikeat joululaulut.

Saaliiksi torikäynneistä jäi puuhaarukka, apinahahmoisia sisustuskoukkuja sekä käsityönä tehtyä keramiikkaa. Novita bambu ekorättiä varten oli myös haussa, mutta ainakaan Tampereen Anttilasta sitä ei löytynyt. Katseet kohdistuvat seuraavaksi käsityöliikkeisiin.

torstai 11. joulukuuta 2008

Ekologinen tiskirätti, osa II

Innostuin aiemmin Mantelipirtelöstä löytämästäni vinkistä neuloa itse tiskirätti. Bambulanka, jota rättiin suositeltiin materiaaliksi on jäänyt vielä hankkimatta, mutta googlasin huvikseni sanaparilla ekologinen tiskirätti ja löysin muita mielenkiintoisia vaihtoehtoja bambuluutulle.

Sisustus ja lifestyle -verkkokauppa Helsinki Living tarjoaa nettisivuillaan Anu Pylsyn suunnittelemaa tiskirättiä. Käsinpainettu rätti on materiaaliltaan sieniliinaa, jonka voi käytön jälkeen hävittää biojätteen mukana. 2 kpl:een paketti maksaa 4,60 €. Kuoseina mattopiiska ja kalliomaalaus.

Oma shopilla on myynnissä design-tiskirättejä/siivousliinoja. Puuvillaiset rätit on valmistettu Tanskassa ja ne kestävät 95 asteen pesua. Rätin hinta on 6 €.

Yllättäen myös S-ketjun valikoimista löytyy Daily-sieniliina, jota kuvauksen mukaan voi pestä ja jonka voi kompostoida. Materiaaleina 70% viskoosia ja 30% puuvillaa, valmistusmaa Saksa.

Daily-luutua lukuun ottamatta mainitut tuotteet hivelevät kyllä silmää, mutta niiden ekologisuus jäi mietityttämään. Kaikkien etuina on pitkä käyttöikä ja kierrätettävyys, toisaalta materiaalien tuotantoa pitäisi vielä kehittää ekologisempaan suuntaan. Esimerkkituotteiden materiaalien, puuvillan ja viskoosin, tuotantojen ongelmina ovat edelleen runsas energian ja veden kulutus, keinokastelu, keinolannoitteet ja torjunta-aineet. Ekologisin vaihtoehto lienee siis itse luomupuuvillasta tai bambulangasta neulottu tai virkattu rätti.

Tekstiilien ympäristövaikutuksista löytyy muuten napakka tietopaketti esim. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöoppaasta.

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Oma lahjalista

Koska monessa paikassa* on jo esitetty listoja eettisistä ja ekologisista lahjoista, ekolahjalistan sijasta paljastankin teille millä itse aion lahjoa lähimmäisiäni tänä jouluna.

* Divareista ja kirpputoreilta ostetuilla kirjoilla sekä parilla uudella kirjalla
(eivät valitettavasti ole niitä ekologisimpia lahjoja)
* Itse kudotuilla villasukilla (tai siis ovat vielä tekeillä)
* Käsintehdyllä suklaalla (Tallipihan suklaapuodista)
* Reilun kaupan kahvilla, teellä, viinillä ja suklaalla
* Erilaisilla palveluilla (lahjakortti hierojalle, kosmetologille tai joogaan)
* Hmmm... loput jätän kertomatta siltä varalta, että joku lahjojen saajista sattuisi eksymään tänne...

Kirjat ovat sallittuja, vaikka niiden painaminen kuluttaakin ympäristöä, koska ilman sivistystä voisimme palata takaisin metsän asukeiksi. Palvelut ja namit kuluttavat jonkin verran, mutta eivät lisää kenenkään krääsän määrää. Sillä varauksella tietysti, etteivät lahjan saajat säilö herkkujaan vuosikausiksi.

* Ekologisia lahjalistoja löytyy mm. seuraavista paikoista: Suomen luonnonsuojeluliitto, KEPA:n eettiset joululahjat, bloggaajien listoja: Green Life for a Fashion Freak, Ei nukuta ja Kemikaalicoctail. Lopuksi vielä lisäbonuksena WWF:n ekologiset jouluvinkit.

tiistai 9. joulukuuta 2008

Ekologinen uutiskatsaus

Ekoilu näyttää ujuttavan lonkeronsa moneen yhteiskunnan kolkkaan - ja hyvä niin. Tässä pientä ekouutiskatsausta.

Hesari kertoi tänään Kelan suunnitelmista luopua kertakäyttövaipoista äitiyspakkauksissa, Äitiyspakkauksen kertakäyttövaipoista halutaan eroon. Uutinen herätti vilkasta keskustelua aiheesta.

Ylen mukaan Hehkulamput katoavat myynnistä. EU:n energiaministerit hyväksyivät maanantaina direktiivin, jolla hehkulamput poistuvat vaiheittain kokonaan myynnistä vuoten 2012 mennessä.

Kumppanin numeron 11/08 pääkirjoituksessa Kovien pakettien salaisuus Heta Muurinen pohtii lahjojen merkitystä joulun vietossa. Tuovatko paketit onnea, vai olisiko joulua mahdollista viettää ilman paketteja? Riittääkö "pelkkä" yhdessäolo?

"Lahjavuoren sijasta vanhemmat voisivat rakentaa lapsilleen joulun mielikuvitusmaailman. Samalla itsekin voi sukeltaa joulun fantasiaan. Ja kun asunto on velhokoulu tai keijujen valtakunta, ei joulusiivouksellakaan ole niin väliä."

Miksei joulua voisi viettää näinkin?

maanantai 8. joulukuuta 2008

Ekologiset lahjapaperit

Joulu lähestyy ja monessa paikassa on jo listattu ekologisia lahjojaideoita. Lahjojen ekologisuuden ohella olisi hyvä miettiä myös niiden pakkaamista. Lahjapaperit on useimmiten* valmistettu sellaisesta materiaalista, ettei niitä voi viedä paperinkeräyslaatikoihin - eli suuri määrä kertakäyttöistä silmäniloa menee kierrättämättömänä roskiin. Useissa ekologisissa lahjoissa tätä ongelmaa ei tosin ole. Lahjakortit ja monet palvelut tulevat usein automaattisesti kirjekuoressa. Mutta mitä tehdä niille lahjoille, joihin eivät kirjekuoret riitä?

Yllätys yllätys, lahjapaperia voi tehdä itsekin. Helpointa on uusiokäyttää sanomalehtiä, esimerkiksi sarjakuvista ja mainoksista saa askartelemalla aika hauskoja lahjojen päällysteitä. Myös muut kierrätettäväksi kelpaavat materiaalit käyvät askartelutarpeiksi.

Jos taas on laiska, kuten minä usein, eikä jaksa nähdä kovin paljon vaivaa lahjapaperin värkkäämiseen, voi kietaista lahjan ihan perussanomalehteen ja laittaa paketin päälle esimerkiksi vinkeän kortin. Myös ruskeat paperipussit ovat olleet itsellä usein käytössä. Niistä saa lahjanauhan kanssa ihan kelpo paketin.

Vanhoja lahjapapereita voi tietysti käyttää uudelleen, jos on onnistunut avaamaan pakettinsa repimättä papereita hajalle. Myös paperiset lahjapussit tai pelkkä lahjanaru käyvät joskus hyvin lahjapaperin asemasta. Periaatteessa vain mielikuvitus lienee rajana ympäristöystävällisiä paketointivaihtoehtoja miettiessä.

* Vain pari kertaa olen törmännyt kierrätetystä materiaalista valmistettuun lahjapaperiin, mutta paikat eivät ole enää muistissa. Vinkkaa kommenttilootaan, jos tiedät hyvän paikan kierrätettävien lahjapapereiden ostoon.

tiistai 2. joulukuuta 2008

Inspiraatioperhonen

Kiitoksia perhosesta, Sivukuja, se piristää mukavasti pimenevässä iltapäivässä.


Laitan perhosen jatkamaan liihotteluaan seuraaville inspiroiville blogeille...

Kotiäidin Luomulaakso - ihailtavan runsaasti tietoa ja kokemuksia GMO- ja luomujutuista. Toivottavasti itsekin tulevaisuudessa (mahdollisesti) perheenäitinä jaksan yhtä tarmokkaasti ottaa selvää asioista.

Vastuullisempia valintoja - blogista löytyy paljon sellaista tietoa, johon en ole muualla törmännyt, mielenkiintoisia käytännön niksejä sekä hieman miehistä näkökulmaa aiheeseen, josta enimmäkseen naiset tuntuvat bloggaavan.

maanantai 1. joulukuuta 2008

Designtori Klubilla 14.12.

Kiitos ystäväni vinkin, minäkin aion pistäytyä Tampereen Klubilla 14.12. järjestettävällä Designtorilla, jossa tarjolla on kotimaisten suunnittelijoiden tuotteita, Super Mukavan muotinäytös ja kaikenlaista muuta kivaa, klo 11-17.


Puhelinmyyjät hohoi, täällä ollaan valmiina hyökkäykseen!

Aina silloin tällöin joutuu tuskailemaan erilaisten puhelinmyyjien kanssa. Niistä ei tahdo päästä millään eroon, vaikkei haluaisi mitään ostaa ja tekisi sen heti puhelun alussa selväksi. Pahimpia kiusankappaleita ovat uusia puhelinliittymiä kauppaavat.

Viimeisimmän liittymänkaupittelijan soiton jälkeen päätin ryhtyä vastaiskuun. Kehitin uuden taktiikan, jossa on mukana pieni valistuksellinen aspekti. Seuraavan kerran kun puhelinmyyjä kinuaa liittymän vaihtoa muutaman kympin puheajalla, totean, ettei puheaika oikeastaan kiinnosta, mutta ympäristöasiat sitäkin enemmän.

"Käytättekö toimistossanne vihreää sähköä, uusiopaperia, kierrätättekö jätteet, onko teillä WWF:n green office -sertifikaatti, käytättekö energiansäästölamppuja, tulostatteko laskut kaksipuoleisesti?"

"Jaa, ai ette vai. No, soitelkaa sitten kun nämä asiat ovat kunnossa, niin katsotaan sitä liittymää sitten uudelleen."

Saa nähdä, toimiiko.

Samaa taktiikkaa voi tietysti soveltaa myös muihin puhelinmyyjiin. Olisi mahtavaa päästä heittämään ympäristöläppää vaikkapa lehtimyyjälle, joka yrittää kaupata sitä Nalle puhia tai Aku Ankkaa jo viidettä kertaa, vaikkei ole edes lapsia.

"Mutta kun teille on tullut tämä Aku Ankka aiemminkin"
.

Joo, siitä on jotain 15 vuotta ja sitä paitsi, jos joku lehti on joskus tullut ja sen on perunut, voisiko siitä vetää vaikka sellaisen johtopäätöksen, ettei pitänyt ko. lehdestä?

Helpoimmallahan tästä tietty selviäisi, jos vain kieltäisi henkilötietojensa luovutuksen osoitteessa www.suomi.fi.

Ekorätti

Juuri kun olin tuskaillut tiskirättien epäekologisuuden kanssa, Tai-tai bloggasi Mantelipirtelössä aiheesta. Kirjoituksen mukaan toimivan rätin voi neuloa itse. Bambu- tai puuvillalangasta tehdyt ovat kuulema imukykyisimpiä. Neulotut rätit ovat tietysti kestäviä, koska niitä voi pestä, ja mikä parasta niistä saa juuri sen värisiä ja mallisia kuin itse haluaa. Enää ei siis välttämättä tarvitse katsella niitä karmivan värisiä tekokuitukuvotuksia.

Itse tehty rätti vaikuttaa mainiolta idealta, tosin niiden imuteho kyllä vähän epäilyttää. Mutta tämä tyttöhän kokeilee niitä kyllä heti kun vain saa tarvikkeet käsiinsä. Mitä veikkaatte, löytyyköhän sitä bambulankaa ihan tavallisista ompelutarvikeliikkeistä?

perjantai 28. marraskuuta 2008

Älä, älä, älä

Kaikki valistuneet lukijat varmasti tietävät mikä päivä tänään on. Luonto-Liiton Älä osta mitään -päivä kehottaa meitä pohtimaan kulutustottumuksiamme viettämällä vuorokauden "hankkimatta tavaraa ja käyttämättä rahaa". Tämän vuoden teemana on kaupunkitila ja sen kaupallinen/epäkaupallinen käyttö.

Ideahan on ihan jalo, ja on toki hienoa, että ihmisiä yritetään herätellä pohtimaan kulutustaan ja sen vaikutuksia. Jäin kuitenkin miettimään sitä, kuinka hyvin tällainen kampanja tavoittaa muita kuin meitä jo näistä asioista tietoisia? Miten tällainen käskymuotoinen, negaatiolla vahvistettu julistus tavoittaa sen kulutuskeskeisen ympäristölle olkiaan kohauttavan tyypin, jota pitäisi herätellä enemmän kuin sinua tai minua?

Väistämättä tulee mieleen perinteinen keppi&porkkana -asetelma. Olisiko kenties parempi hyökkäyksen ja kieltämisen sijaan tarjota jotain positiivista tapaa vaikuttaa? Luonnollinen vertauskohta löytyy porkkanamafiasta, joka ei pyri kieltämään kulutuksen tarvetta, vaan ohjaamaan sitä ekologisempaan suuntaan.

Tässä olisi muutama kilpaileva vaihtoehto:
"Haluan, mutta tarvitsenko?" -päivä
"Korjaanko vai ostanko uuden?" -päivä
"Tarvitsenko 55. kengät"? -päivä
"Ostanko uuden vai käytetyn?" -päivä
"Kulutetaan vastuullisesti ja eettisesti" -päivä

Oma Älä osta mitään -päiväni alkoi toteamuksella, että jääkaappi ammottaa tyhjyyttään eli kauppareissua olisi tiedossa. Voisin tietysti elellä kuivamuonilla ja pakastimen antimilla, mutta tekisikö se minusta fiksumman kuluttajan? Ruokaa on joka tapauksessa ostettava viimeistään huomenna, joten mitä se muuttaa, jos menen kauppaan jo tänään. Ja kai nyt töissä saa käydä syömässä kun en tajunnut tehdä eväitä? Saahan?

tiistai 25. marraskuuta 2008

Yli 400 kunnallisvaltuutettua sitoutui työhön väkivaltaa vastaan

Ennen vaaleja kerroin Amnestyn Suomen osaston kampanjasta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Osallistuin kampanjaan itsekin haastamalla muutaman tamperelaisen kunnallisvaaliehdokkaan mukaan.

Nyt kun vaalitulos on ollut jo pitemmän aikaa selvillä on hyvä kertoa tuloksista. Amnestyn mukaan yli 1 000 ehdokasta sitoutui kampanjaan. Näistä 400 tuli lopulta valituksi valtuustoihin. Lisäksi 90 valittiin varavaltuutetuiksi. Kampanjaan sitoutuneet kunnallispoliitikot löydät täältä.

Kampanjan tarkoituksena on parantaa väkivaltaa kohdanneille tarjottavia palveluita kunnissa. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kuntiin suositellaan laadittavan toimintaohjelmat sekä toimivat tuki- ja palveluverkostot. Lue Amnestyn suositukset toiminnan parantamiseksi täältä.

Ja vielä näin joulukuun lähestyessä, Amnestyn verkkokaupasta löytyy eettisiä joululahjaehdokkaita ja tosi kivoja joulukortteja, astu putiikkiin http://store.amnesty.fi/.

lauantai 22. marraskuuta 2008

Penteleen pakkausmateriaalit

Pitkän aikaa ärsytyskynnykseni ovat ylittäneet elintarvikkeiden pakkausmateriaalit. Ne ovat nimittäin usein niitä harvoja asioita, joita ei voi kierrättää... ainakaan Tampereella. Tarkoitan siis ennen kaikkea muovia, foliota ja jossain määrin myös leivissä käytettäviä paperin ja muovin yhdistelmiä. Maito- ja mehupurkit, lasit ja metallit saa toki helposti kierrätettyä, mutta useat tarvitsemani elintarvikkeet on pakattu sellaiseen materiaaliin, jota en voi kierrättää. Enkä valitettavasti voi elää ilman tofua, Clipperin teetä enkä Aallon leipomon maalaisruisleipää*. Kaikki nämä on pakattu joko kokonaan tai osittain muoviin tai folioon. ARGH!


Muovin vielä jotenkin ymmärrän ja joillain "edistyneemmillä" paikkakunnilla muovin kierrätys onkin järjestetty. Itse asiassa kerran testasin, kuinka paljon muoviroskaa tulee parin viikon aikana ja erottelin muovit kaiken muun kierrätettäväksi kelpaavan kanssa. Vein ne sitten vanhempieni kotipaikkakunnalle, jossa muovia on mahdollista kierrättää. Ja tulos tuskin lienee kenellekään yllätys. Perusroskis, johon kierrätettäväksi kelpaamaton menee, jäi todella tyhjäksi.

On siis todella turhauttavaa, kun tahtoa kierrätykseen olisi, mutta tietoa ja edellytyksiä siihen ei anneta. Miksi esimerkiksi leipäpusseissa on pakko olla se "ikkuna"? Luulisi jokaisen kansalaisen, joka osaa leipää ostaa, tietävän miltä leipä näyttää. Ei kai siihen mitään muovisia kurkistusaukkoja tarvita, eihän? Tai jos sen ikkunan on pakko siinä pussissa olla, niin voisiko pussissa lukea edes jokin kierrätysohje? Voiko pussin polttaa tai jopa kierrättää paperin mukana?
(edit 23.11. ikkunallisia leipäpusseja voi Savonlinnan kaupungin ympäristöoppaan mukaan kierrättää keräyskartongin seassa.)

Sama fiilis tuntuu olevan monella muullakin. Useampaan kertaan olen lukenut lehtien mielipideosastoilta kirjoituksia, joissa tavallaiset kansalaiset kertovat, kuinka olisivat valmiita tekemään monenlaista ympäristön kuormittamisen vähentämiseksi, mutta yhteiskunta ei luo siihen mahdollisuuksia.

Uskon, että pienilläkin teoilla voidaan saada muutoksia aikaan. Ei sillä ehkä pelasteta maailmaa, mutta luodaan ainakin välittämisen ilmapiiriä ja voidaan vaikuttaa lähipiirin ajatusmaailmaan. Mitä suurempi joukko ihmisiä tajuaa päivittäisten tekojensa merkityksen, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on säilyttää elämä maapallolla vastaisuudessakin.

* Aallon leipomon maalaisruisleipä on ehkä parasta ruisleipää ikinä. Se on valmistettu juuresta hapattamalla, ainesosina on käytetty vain täysjyväruista ja suolaa, ja mikä parasta leipomo ja toimii Tampereella ja Ylöjärvellä, joten on taatusti lähiruokaa. Jos leipään käytetty vilja olisi vielä luomua, se olisi lähes täydellistä. Suosittelen!

Putkipommi

Putkipommi viemäriputkien avaamiseen tarkoitettu aine oli viikonloppuna testauksessa. Ilmeisesti putket olivat niin tukossa, että tarvitsevat vielä toisen puhdistuskerran. Perusmyrkkyihin en halua palata.

Putkipommi on väriltään myrkynvihreää, muttei ulkonäöstään huolimatta sisällä mykkyjä. Kodin putkimieheen ja muihin vastaaviin putkenaukaisumyrkkyihin verrattuna Putkipommi ei juuri tuoksunut eikä jättänyt lattiakaivoonkaan mitään ikäviä hajuja.

750 ml pullo maksoi 8,95 eli reippaasti enemmän kuin perusmarkettien myrkyt. Myrkytön aine säästää kuitenkin putkia ja luontoa. Putkiin ei tarvitse jatkuvasti olla aineita tunkemassa, jos niitä puhdistaan säännöllisesti, joten toivottavasti ei tarvitse montaa kertaa kukkaron nyörejä availla tälle aineelle.

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Tunnustus saatu ja sellaisia jaossa

Sain Eilonwylta (Kotiäidin Luomulaakso) blogitunnustuksen, kiitokset siitä.


Tunnustuksia jaetaan seuraavien periaatteiden mukaan:

1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.
2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen.
3. Nimeä seitsemän muuta ja linkitä heidän bloginsa (määrä vapaa).
4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä.

Omat tunnustukseni menevät seuraaville...
Ekoelämää
Mantelipirtelö

...olkaas hyvät!

tiistai 18. marraskuuta 2008

Pesuainekokeiluja: vuorossa sappisaippua

Viime viikolla Ruohonjuuressa käydessäni mukaan tempautui Sonettin sappisaippua, jota on tarjolla sekä palana (3,10 €) että nesteenä (4,35 €). Sappisaippua sisältää palmu- ja kookosrasvaa, naudan sappea ja klorofylliä. Tuo naudan sappi kuulostaa vähän ikävältä, toisaalta taas on hyvä, että kun eläimiä käytetään, niin käytetään sitten kaikki mahdollinen.


Sappisaippua toimii tahranpoistajana ja on siten hyvä rinnakkaistuote pesupähkinöille, jotka eivät pahimpiin tahroihin pure. Homma toimii niin, että kosteaa saippuaa hierotaan tahralle, annetaan vaikuttaa hetken ja huuhdellaan tai pestään sen jälkeen normaalisti. Ja tahrat ovat hävinneet. Parin kokeilun perusteelle sappisaippua on toiminut erittäin hyvin. Ainakin suklaa, kuulakärkikynä ja tomaattikastike ovat irronneet tällä käsittelyllä menestyksekkäästi.

Sonettilla on kohtalaisen laaja valikoima erilaisia pesuaineita ja kosmetiikkatuotteita:

Pyykinpesuaineet
Puhdistusaineet
Saippuat ja ihonhoitotuotteet
Desinfiointiaine

Seuraavaksi kokeiluun lähtee jotain siivoukseen liittyvää; tukkoiseen viemäriin tarvitsisi jotain tehokasta, mutta perinteiseen putkimieheen ja vastaaviin en enää aio tuhlata rahojani.

maanantai 17. marraskuuta 2008

GMO:sta

Tänään Hesarin avatessani päiväni meni miltei saman tien piloille. Syynä oli Turun yliopiston perinnöllisyystieteen professorin Petter Portin yltiöpositiivinen kirjoitus geenimuuntelusta. Otsikko on kaiken huippu: Geenimuuntelu hyödyttää kaikkia.

Kuinkahan paljon ja mikä taho on maksanut professorin näin myönteiseksi? Tieteeseen kuuluu yleensä myös kielteisten asioiden esille tuominen, mutta tästä kirjoituksesta niitä ei löydy - vaikka monet muut asiantuntijat ovat niitä kyllä esittäneet.

"Muuntogeenisten eliöiden kasvatusta ja viljelyä sekä niistä valmistettavien elintarvikkeiden turvallisuutta valvovat sosiaali- ja terveysministeriön alainen Geenitekniikan lautakunta sekä maa- ja metsätalousministeriön alainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, jotka ovat demokraattisessa vastuussa olevia viranomaisia", kirjoitaa Portin.

Hyvät demokraattisessa vastuussa (ööh, missä vastuussa?) toimivat Geenitekniikan lautakunta ja Evira, voitteko käsi sydämellä vannoa, että geenimuunneltujen kasvien hyväksyminen ei vaikuta tulevaisuudessa luomutuotantoon, ja jos suuhuni sattuu jostain syystä eksymään geenimuunneltuja organismeja, voitteko vannoa, etten saa niistä terveyshaittoja?

Luulin pitkään, että kasvissyöjänä olen turvassa kaikilta tällaisilta tehotuotantoon liittyviltä älyttömyyksiltä. Naureskelin hullunlehmäntaudin aikoihin lihaa syöville ystävilleni. Siitäpähän saitte. Nyt ei enää naurata.

GMO:sta kirjoitellaan myös Kotiäidin Luomulaaksossa, lue Miksi minä en pidä geenimuuntelusta.

Parantuuko maailma hyväntekeväisyydellä?

Tyttism (ekoelämää-blogi) haastoi tuossa jonkin aika sitten pohtimaan hyväntekeväisyyttä ja omia hyväntekeväisyystekoja. Seuraavassa mietteitä aiheesta.

Aiemmin osallistuin erilaisiin hyväntekeväisyyskeräyksiin sen kummemmin pohtimatta niiden todellista vaikuttavuutta. Jos keräyslipas eteen sattui, sinne usein kilahti muutama kolikko. Siinä tunsi tehneensä päivän hyvän työn, kun vähistä rahoistaan antoi köyhemmille. Oikeastaan vasta Reilun kaupan myötä olen alkanut pohtia hyväntekeväisyyttä hieman toisella tavalla.

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että köyhyys (joka kai lienee se perimmäinen syy miksi hyväntekeväisyyttä on olemassa) eri puolilla maailmaa ei lopu tai vähene hyväntekeväisyydellä. Suurimmat muutokset tilanteeseen saataisiin "oikeilla" talouspoliittisilla päätöksillä, jos poliittista tahtoa löytyisi. Tärkeintä olisi muuttaa yhteiskuntien ja maailmantalouden rakenteita niin, etteivät ne edesauttaisi riippuvuutta epävarmoista tekijöistä, kuten esim. useilla köyhillä mailla raaka-aineiden hinnoista, ja toisaalta meillä länsimaissa varmistaa riittävillä tulonsiirroilla se, ettei yllätävä tilanne elämässä aiheuta köyhyyttä ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä.

En tietystikään väitä, etteikö hyväntekeväisyydellä saataisi mitään aikaan ja varmasti se on monelle avunsaajalle ensiarvoisen tärkeä asia. Usein se on myös ainoa avun lähde, kun muita auttajia ei ole. Hyväntekeväisyyskampanjoilla saadaan kuitenkin suuressa mittakaavassa aikaan vain hyvin kosmeettisia muutoksia. Jokaiselle köyhän maan lapselle ei riitä länsimaalaisia kummeja ja aina avustukset eivät kohtaa niitä tarvitsevia. Kampanjoilla kerättyjen tavaroiden kuljetukset kuluttavat energiaa moneen kertaan, vaikka kierrätys sinänsä onkin kannatettava asia ja hyväntekeväisyys tavaroidenkin muodossa ihan ok. Maailma ei kuitenkaan parannu pelkällä hyväntekeväisyydellä.

Mitkä hyväntekeväisyyden muodot sitten ovat toimivia? Alussa jo mainittu Reilu kauppa (jos sitä haluaa pitää hyväntekeväisyytenä) on tällä hetkellä mielestäni yksittäiselle ihmiselle tehokkain tapa vaikuttaa pysyvään köyhyyden poistamiseen köyhissä maissa. Reilu kauppa on tulojen siirtoa luonnollisessa muodossa: toinen tuottaa, toinen ostaa. Se kannustaa työhön, omatoimisuuteen eikä passivoi, kuten pelkkä rahallinen tai materiaalinen apu saattaa tehdä. Toki on tilanteita, joissa apua on saatava heti, kuten luonnonkatastrofit, joissa kokonaisia kaupunkeja ja yhteisöjä on rakennetteva alusta asti uudelleen. Kannatan silti ensisijaisesti sellaisia toimia, joilla ihmiset voivat itse vaikuttaa ja nimen omaan kokea itse vaikuttavansa oloihinsa ilman tuntemusta siitä, että apu tarvitsisi joskus "maksaa" takaisin. Reilu kauppa on myös meidän "auttajien" näkökulmasta järkevä vaihtoehto. Sen sijaan, että lahjoittaisimme rahaa/tavaraa hyväntekeväisyyteen ja samalla tukisimme edelleen epäterveitä kaupan muotoja, jotka ylläpitävät eriarvoisuutta ja näin tuottavat köyhyyttä, voimme osallistua tämän rakennelman purkamiseen ostamalla hieman kalliimpia tuotteita ja näin vaikuttaa ihmisten elinolosuhteiden kohentamiseen.

Monen mielestä hyväntekeväisyys on edelleen parempi tapa toimia maailman köyhyyden parantamiseksi. Usea tuttuni laittaa mieluummin pari kertaa vuodessa rahaa keräykseen kuin maksaa kahvistaan tai banaaneistaan jatkuvasti vähän enemmän. Tässä onkin ongelman ydin: haluammeko me oikeasti edes ratkaista maailman köyhyysongelmaa? Onko helpompi ostaa puhdas omatunto muutamalla rovolla kuin tinkiä omasta elintasostaan - tai pikemminkin maksaa elintasostaan sen "oikea hinta"?

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Tulossa, tulossa

Miljoona postausaihetta mielessä, vastaus Tyttism:n haasteeseen tekeillä, Hiilijalanjälkiä laskettu Hesarin laskurin avulla.... ARG, aika ei meinaa riittää, mutta kohta on viikonloppu ja sitten pamahtaa. Odottakaa vain.

In the meanwhile, jos ette ole jo huomanneet, niin käykääpä tsekkaamassa www.muovipussikiertoon.fi/www.muovikassikiertoon.fi
Pieni apu muovinkierrätykseen parempaa odotellessa. Pikatsekkauksen perusteella muovipussien keräyspaikkoja näyttäisi olevan pääsääntöisesti K-kauppojen yhteydessä...

maanantai 10. marraskuuta 2008

Saksassa vastustetaan ydinvoimaa

Saksassa osoitetaan mieltä ydinvoimaa vastaan. Meillä taas suunnitellaan lisäydinvoiman rakentamista. Miksi kaikki tulee tänne aina jälkijunassa?

Reportaasia ydinvoiman vastustuksesta ja sen syistä Saksassa voit lukea Loviisa-liikkeen sivuilta.

Myös Helsingin Sanomat uutisoi asiasta, tosin vain mielenosoittajien osalta. Ydinjäteen varastoimisen ongelmista ei mainita mitään. Ydinjätekuorman matka takkuili jälleen Saksassa

lauantai 8. marraskuuta 2008

3 475 euroa ilmastotalkoisiin, hyvä Europa!

Eilen tuli vietettyä pitkä iltapäivä ja ilta Cafe Europassa. Kyseessä oli tietysti Porkkanamafian Tampereen tempaus. Meininki oli hyvä ja porukkaa riitti koko illan ajan mukavasti. Jonoja ei päässyt syntymään kuin baaritiskille. Palvelu pelasi normaali suuremmasti asiakasmäärästä huolimatta aivan loistavasti ja kiireen keskelläkin henkilökunta oli yhtä hymyä. Ihmekös tuo, kun myynti kasvoi huomattavasti normaalia suuremmaksi.

Eilinen tulos ylitti odotukset. Lisämyynti oli 4965 euroa, josta 70 prosenttia tekee 3 475 euroa. Helsingin tempaukseen verrattuna lisämyynti jäi pienemmäksi, mutta ilmastotalkoisiin liikenevä määrä on suurempi.


Café Europa sai ensimmäisen porkkanadiplomin

Lopuksi täytyy vielä hehkuttaa Toothpaste yhtyettä, joka oli itselleni täysin uusi tuttavuus. Bändi soitti hyväntuulista rockia, sekä suomeksi että englanniksi. Erityisesti omintakeiset sanoitukset jäivät mieleen ja saivat hymyn suupieliin. Pienistä teknisistä ongelmista huolimatta meininki oli mitä mainiointa. Toivottavasti soittavat jossain pian uudelleen.

keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Porkkanaa, porkkanaa

Puhkun jo valtavasti intoa perjantaisesta porkkanamafiatempauksesta. Luvassa on todellakin tapahtuma eikä vain tavallinen baari-ilta, jonka myynnistä osa menee hyvään tarkoitukseen. Cafe Europassa pääsee kuuntelemaan Toothpaste nimistä tamperelaisyhtyettä, Janne Laurilaa sekä muutama loistavaa DJ:tä.

Ohjelma alkaa viiden kieppeillä, mutta koko päivän myynti lasketaan mukaan. Eli jos et pääse illalla mukaan, voit kantaa kortesi kekoon vaikka päiväkahvittelulla. Europa aukeaa nimittäin jo klo 12.00. Itse ajattelin käväistä Europassa lounaalla ja palata sitten illemmalla bilevermeissä nauttimaan menosta ja meiningistä.

Europa tuntuu lähteneen oikein antaumuksella tempaukseen mukaan. 70 prosentin investointipanoksen lisäksi talo on luvannut tarjota tapahtumaan jonottaville glögit! Hyvä Europa!

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

GMO:sta Uudessa Suomessa

Hauska huomata, että GMO:n vaaroja pohditaan myös muualla kuin perinteisissä "viherpiipertäjäpiireissä". Olin iloisesti yllättynyt kun huomasin Uuden Suomen blogissa perussuomalaisen ehdokkaan olevan huolissaan geenimuuntelun tulosta Suomeen. Vielä kun ne, joilla on oikeasti valtaa ja mahdollisuutta vaikuttaa, heräisivät...

Ihan mielenkiinnosta tsekkasin Hesarin arkistosta, mitä siellä on kirjoitettu GMO:sta. Viimeisin juttu löytyy vuodelta 2006 Vieraskynästä. Ja kappas, kappas, siellä puhutaan Monsantosta eikä GMO:sta anneta kovin mairittelevaa kuvaa... mutta miksi nyt ollaan valtamediassa hiljaa?

Maa- ja metsätalousministeriön lakiluonnoksen geenimuuntelun hyväksymisestä voi muuten lukea ministeriön sivuilta: Laki muuntogeenisestä kasvintuotannosta sekä muuntogeenisen, tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiselosta.

perjantai 31. lokakuuta 2008

Porkkanamafia Cafe Europassa 7.11. klo 17

Hip hei, Porkkanamafia eli Carrotmob laajenee ensi viikolla Tampereelle kun Cafe Europassa järjestetään Suomen toinen ostotempaus. Cafe Europa on luvannut käyttää illan lisämyynnistä huikeat 70 prosenttia ympäristöinvestointeihin. Aivan mahtavaa!

Nyt siis kaikki Tampereella asustavat ja muutkin, laittakaahan tuo 7.11. muistiin ja saapukaa sankoin joukoin paikalle. Europa aukeaa klo 12.00 ja sulkee ovensa klo 3.00. Aikaa ympäristökuluttamiseen on siis melkein koko päivä.

Luvassa on muuten ohjelmaakin klo 17 alkaen: musiikkia (Toothpaste ja Janne Laurila), improvisaatioteatteria, mahdollisesti stand up komiikkaa ja pari dj:tä.

See you there!

keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Pian tarvitaan 2 maapalloa

WWF julkisti tänään Living Planet 2008 -raportin, joka kertoo aika karua kieltä luonnonvarojen nykykulutuksesta ja maapallon tulevaisuudesta. Jo nyt kulutamme kolmanneksen enemmän kuin luonnon kestokyky sallii ja parinkymmenen vuoden päästä tarvitsemme 2 maapalloa, jos kulutuksemme pysyy samalla tasolla. Tämä siis ilman kulutuksen kasvua!

Maailman viisi suurinta kuluttajaa ekologisella jalanjäljellä asukasta kohti mitattuna ovat:

1. Arabiemiraatit
2. Yhdysvallat
3. Kuwait
4. Tanska
5. Australia

140 maan joukossa Suomi on sijalla 16., jonne se on laskenut vuoden 2006 3. sijalta. Tosin tulokseen vaikutti se, että ydinvoiman laskentatapa muuttui. Ei siis kamalasti hurraamista.

Suomen WWF:n pääsihteerin Timo Tannisen mukaan ekologisen jalanjäljen pienentämisessä tärkeimmällä sijalla ovat asuminen ja liikenne. Eli kotona pattereita pienemmälle, ja kävellen, pyörällä tai bussilla liikenteeseen!

Lue koko raportti (englanniksi) WWF:n sivuilta täältä.

tiistai 28. lokakuuta 2008

Viineissä torjunta-ainejäämiä

Helsingin Sanomien verkkolehdestä löytyi tänään uutinen ruotsalaistutkimuksesta, jonka mukaan EU-alueella tutkituista viineistä on löytynyt mm. syöpää aiheuttavia aineita, lähinnä erilaisten torjunta-aineiden jäämiä. 40 testatusta pullosta vain 5:stä ei löytynyt mykkyjä. Yllätys, yllätys, nämä myrkyttömät viinit olivat luomua. Kannattanee siis suosia luomua myös viineissä.

Pikaisella katsauksella Alkosta löytyy tällä hetkellä luomuna 9 punaviiniä, 9 valkoviiniä, 3 kuohuviiniä ja 3 olutta. Tsekkaa tarkempi luomulista täältä. Reilun kaupan periaatteisiin käsittääkseni kuuluu myös jonkinasteinen luomutuotanto, mutta en osaa äkkiseltään sanoa, koskettaako tämä myös Suomessa myytäviä Reilun kaupan viinejä.

maanantai 27. lokakuuta 2008

Onko kaikki reilu reilua?

Olen viime aikoina pohdiskellut yritysten eettisten ja ekologisten toimintaperiaatteiden muuttumista. Mistä voi olla varma, että aiemmin epäeettisesti toimineen yrityksen toimintatavat ovat muuttuneet? Pitäisikö yritystä edelleen boikotoida vai voidaanko aiemmin tehdyt virheet antaa anteeksi? Onko esimerkiksi eettistä ostaa epäeettisesti toimivan/toimineen firman Reilun kaupan tuotteita? Onko parempi, että yritykset tekevät edes jotain, vaikka ne eivät parantaisikaan täysin toimiaan?

Pohdintani kumpuaa kahdesta esimerkistä. Törmäsin viime vuoden puolella Briteissä hämmästyksekseni Néstlen Reilun kaupan pikakahviin, jota saa nykyisin myös Suomesta. Minulle Néstlestä ja Néscafesta on tullut kuluttajien kyykyttämisen symboleita, joten ajatus siitä, että Néstle pyrkii Reilun kaupan kahvilla parantamaan imagoaan, tuntuu lähinnä kuvottavalta. Rehellisesti sanottuna en tiedä Néstlen nykyisten toimintatapojen eettisyydestä. Vanhat synnit painavat vaakakupissani kuitenkin niin paljon, että ostoskoriin Reilua Néscafeta tuskin eksyy.

Samantyyppinen dilemma liittyy Lidliin, joka on ottanut valikoimiinsa Reilun kaupan tuotteita. Eikö ole hieman ristiriitaista, että omien työntekijöiden oikeuksista tingitään, mutta yrityksessä myydään tuotteita, joiden tarkoituksena on parantaa ihmisten elämää toisella puolen maailmaa? Joku sanoisi, että ei tietenkään ole. Firma myy sitä, mitä arvelee ihmisten ostavan riippumatta siitä, miten sen oma henkilöstöpolitiikka toimii. Ehkä näinkin. Valveutuneen kuluttajan näkökulmasta tässä on silti selkeä ristiriita.

Sinänsä Lidl tuo ihan virkistävää vaihtelua ja tervettä kilpailua suomalaiseen erittäin keskittyneeseen kaupanalaan, mutta toisaalta, jonkun selkänahasta ne todella paljon halvemmat hinnat revitään. Kumman elintasoa suomalainen mieluummin parantaa, oman lähi-Lidlin myyjän vai eteläamerikkalaisen banaaninviljelijän?

perjantai 24. lokakuuta 2008

Globe hope blogimaailmassa

Globe hope on avannut syyskuussa englanninkielisen blogin osoitteessa http://globehope.blogspot.com/. Blogi näyttää toimivan Globe hopean uutisten välityskanavana, esim. erilaisilta messuilta on runsaasti uutisia ja kuvia, mutta blogissa käsitellään myös tuotantoa. Viimeisimmässä postauksessa kerrotaan ja kuvataan yrityksen käyttämiä kierrätysmateriaaleja. Aika vekkulia katsella miten armeijan säkit muuttuvat kukkaroiksi, hameiksi ja laukuiksi.

Tampereella Globe hopen tuotteita löytyy ainakin Ruohonjuuresta, Taito-Shopista ja Spirit storesta.

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Reilut 51 000 kahvitaukoili eilen

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen eilen 21.10. järjestämä "Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko" -tempaus keräsi 51 745 osallistujaa, mikä on uusi kahvinjuonnin maailmanennätys. Erillisiä kahvitaukoja järjestettiin 1 155 yli 200 paikkakunnalla. Hieno saavutus, kun suhteuttaa sen edelliseen ennätykseen: yli 300 miljoonan asukkaan Yhdysvalloissa tempaukseen otti osaa "vain" reilut 12 000 henkilöä.

Itse osallistuin tempaukseen Tampereella Cafe Europassa muutaman mukaan houkuttelemani työkaverin kanssa. Tarjolla oli Reilun kaupan kahvia ja teetä alennushintaan. Ravintolan menussa oli myös Reilun kaupan puna- ja valkoviiniä, mutta niillä ei voinut osallistua tempaukseen (mikä ei silti estänyt tilaamasta niitä kahvi/teekupin jälkeen). Cafe Europassa ei ollut mitenkään erityisen vilkasta eikä minkäänlaista materiaali jaossa. Ehkäpä siksi kunnon tapahtuman tuntu jäi saavuttamatta. Toisaalta meille kahvitauon viettäminen vaihteeksi työpaikan ulkopuolella toi jo sinänsä mukavaa vaihtelua.

Raportti tapahtumasta Reilun kaupan sivuilla.

tiistai 21. lokakuuta 2008

Uusia Reilun kaupan tuotteita


Viime viikonloppuna tuli kokeiltua uutta Reilun kaupan punaviiniä - tai en tiedä kuinka kauan tätä on ollut saatavilla, kun ei tule kamalan usein juotua.

Etelä-Afrikasta tuleva Ukulunga oli melko tasainen, pehmeä ja miedon mausteinen. Helppo ja varma valinta, muttei mikään helmi. Hinta kohdillaan 7,35 euroa pullo. Voin suositella.

Alkossa on tällä hetkellä yhteensä 6 erilaista puna- ja valkoviiniä: molemmista löytyy yksi hanapakkaus, loput ovat perus pulloviinejä. Näistä olen aiemmin maistanut Isabelo Pinotagea, joka oli valitettavasti melko suuri pettymys. Viini oli aika mitäänsanomatonta litkua, ei pahaa, mutta ei siitä kovin aurinkoinenkaan mieli jäänyt. Kannattaa testata. Pullon hinta on 8,99.

Muitakin uusia Reilun kaupan tuotteita on tullut kokeiltua. Rauch Happy day appelsiinimehua (reilut 2 euroa/l) saa ainakin Prismoista ja elsalvadorilaisia EqualExchange Cashew-pähkinöitä (400g pss 7,50) löytyi City-marketista. Appelsiinimehu oli ihan jees, mutta aika kallista verrattuna esim. Pirkan teettämään appelsiinimehuun. Cashewt oli taivallisenhyviä ja kilohinta jäi kuitenkin ihan kohtuulliseksi, vaikka äkkiseltään 7,50 euroa pähkinöistä tuntuikin paljolta.

Suomessa myytäviä Reilun kaupan tuotteita voi tsekata täältä.

perjantai 17. lokakuuta 2008

Porkkanamafiaa Tampereella

Porkkanamafia iskee Tampereella marraskuun alussa. Lisätietoja luvassa myöhemmin...

torstai 16. lokakuuta 2008

Reilun kaupan viikot 20.10.-2.11.

Maailman muuttuu ostos kerrallaan on tämän vuoden Reilun kaupan viikkojen teema. Luvassa on ainakin paljon mainostettu Maailman suurin kahvitauko tiistaina 21.10. Kahvitauon voi järjestää joko itse työ- tai opiskelupaikalla (tosin nyt alkaa jo olla kiire) tai valita avoimen kahvitauon, joita esim. Tampereella järjestetään Cafe Europassa, Cafe Housessa (Hämeenkatu 5), eri seurakuntien tiloissa, Vihreiden vaalimökissä Keskustorilla sekä Ruohonjuuressa, lisää paikkoja ja tarkat osoitteet täältä. Tavoitteena on rikkoa USA:ssa aiemmin tehty ennätys ja koota 50 000 kahvinjuojaa nauttimaan yhtä aikaa Reilun kaupan -sertifioituja tuotteita, siis myös teetä ja kaakaota voi nauttia, ellei juo kahvia.

Sinällään tapahtuma tuo varmasti hyvää mainosta Reilulle kaupalle, mutta miten on sitten tuon kahvin terveellisyyden laita. Kahvitaukona mainostettu tapahtuma vie ajatukset kuitenkin ensimmäisenä kahviin, vaikka muitakin tuotteita Reilulla kaupalla tietysti on. Pitäisikö tässä samalla herätellä keskustelua siitä, kuinka terveellistä kahvin juonti ylipäänsä on? Sehän ei varsinaisesti mikään terveysjuoma ole...

Lisää infoa:
Reilun kaupan viikot 2008

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Carrotmob Tampere

Ulkomailla ollessani Carrotmob-toiminta, suomeksi porkkanamafia, aktivoitui Tampereella 9. lokakuuta pidetyssä kokoontumisessa. Ryhmä on esillä Facebookissa ja sivujen mukaan marraskuun alkuun on suunnitteilla ensimmäinen Tampereen isku. Lisätietoja odotellessa!

tiistai 14. lokakuuta 2008

Ekopainajainen naapurissa

Työmatka itänaapuriin on ohi, mutta turhautunut realismi maan olemattomasta ekoajattelusta on vielä mielessä. Tuntuu ahdistavalta ajattella sitä, kuinka pieniä meidän suomalaisten ekoteot lopulta ovatkaan, kun naapurissamme on reilu satamiljoonainen kansa, joka roskaa ja kuluttaa kuin viimeistä päivää - vihdoin kun ovat saaneet siihen tilaisuuden. Ja miten saada Suomessa ne ihmiset, jotka koko ekoasiaa epäilevät, kierrättämään, vähentämään kulutusta ja ajattelemaan globaalisti, kun naapurissa on maa, jota ei voisi vähempää kiinnostaa?

Ei Venäjä aivan toivoton ole. Parisen vuotta sitten sinne ilmaantui tölkkienkeräysautomaatteja - tosin en tiedä, kuinka paljon niitä käytetään, kaduilla makaa edelleen tölkkejä ja muutakin roskaa entiseen malliin. Keskustasta löysin L'Occiatanin liikkeen (eläimillä testaamattomia tuotteita) sekä Freemanin tuotteita yhden metrotunnelin pikkukaupasta. Kumpaakaan niistä ei mainostettu mitenkään ekologisina tai eettisinä merkkeinä.

Toiseksi viimeisenä matkapäivänä päädyin sattumalta juuri avattuun kasvisravintolaan, joka sijaitsee aivan Tverskaja-kadun kulmilla, n. 10 min. kävelymatkan päässä Punaiselta torilta. Ja enemmänkin kaikenlaista varmasti löytyisi, mutta se, mikä eniten Venäjällä kammoksuttaa on yleinen asenneilmapiiri, joka ei ole kovin ekomyönteinen. Ihmisiä tuntuu juuri nyt kiinnostavan se, miten saada lännen elintaso, ja korkeampikin, eikä ympäristökysymyksillä tai etiikalla ole siinä hulinassa lainkaan sijaa.

torstai 2. lokakuuta 2008

GMO

Geenimuuntelu on tulossa Suomeenkin, lisää tietoa mm. Kemikaalicoctail ja www.gmovapaa.fi. Jos ei vaikuta hyvältä jutulta allekirjoita GMO:n vastainen adressi.

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Takapajulat

Pikainen kommentti rajan takaa. Otsikko viittaa sekä koti- että naapurimaahan. Kotimaahan siksi, että nähtävästi meillä on Suomessa vielä paljon tekemistä tasa-arvon kanssa. On surullista ja tietysti ennen kaikkea väärin, että ihminen voidaan erottaa työstään seksuaalisen suuntautumisen (tai puolison poliittisen aktiivisuuden) vuoksi. Kyseessä on tietysti Journalistin entisen päätoimittajan Johanna Korhosen tapaus. Toivottavasti nousee isompikin häly ja onneksi hän ei vaiennut. Ei ole varmaan ainoa saman tilanteen kokenut.

Naapurimaahamme Venäjään postauksen otsikko viittaa siinä mielessä, että tässä maassa on vielä hirvittävän paljon tekemistä ennen kuin ketään edes alkaa kiinnostaa ekologinen elämäntapa. Täällä ollaan vasta siinä vaiheessa, että kaikesta superlaadukkaasta, kimaltavasta ja luksuksesta ollaan valmiita maksamaan. Energiasäästölamppuja näin jossain metrotunnelin pikkukaupassa, mutta muuta ekologista tai eettistä ei toistaiseksi ole tullut vastaan. Metsästys jatkukoon!

sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Porkkanaa ja pohdintaa

Porkkanamafian eilinen tempaus lienee ollut menestys. Itse en sattuneesta syystä päässytkään paikalle, kuten suunnittelin. Mutta - uusia tempauksiahan tulee (näin uskon) ja onkin tärkeää, ettei koko homma jää vain hetkelliseksi alkuinnostukseksi.

Viime viikolla Sampsa pisti minut miettimään aktivismin merkitystä, ja ennen kaikkea sitä, mitä on arkipäivän aktivismi. Haaste oli erittäin tervetullut ja tarpeellinen. Ensimmäiset pikaiset pohdinnat aiheesta löytyvät kasvissyöntiä ja veganismia käsittelevän postauksen kommentista. Koska aihe herätti enemmänkin ajatuksia, tarkoitukseni on pohtia arkipäivän aktivismia, ja aktivismia yleensäkin vielä pidemmälle. Siihen voi kuitenkin mennä hetki, koska...

...huomisesta eteenpäin tässä blogissa seuraa parin viikon hiljaiselo itänaapuriin suuntautuvan työkeikan vuoksi. Voi tosin olla, että innostun sieltä jotain raportoimaan. Venäjähän ei tunnetusti ole mikään maailmanparannuksen kehto, mutta voisi olla kiintoisaa tsekata, löytyykö ruokakapoista mitään luomu- tai Reilun kaupan tuotteita. Viime matkalla sain paikallisten eläinaktivistien flyerin, joka sinänsä kertoo siitä, että kyllä sielläkin jotain tehdään. Saas nähdä!

keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Kynttilämielenosoitus Anna Politkovskajan muistolle ensi viikolla

Kynttilämielenosoitus Anna Politkovskajan muistolle pidetään tiistaina 7.10.08 klo 18.30 Venäjän suurlähetystön edessä, os. Tehtaankatu 1, Helsinki.

Järjestäjinä: Amnesty Internationalin Suomen osasto, Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, Suomen PEN ja Suomen Rauhanpuolustajat ry.

tiistai 23. syyskuuta 2008

Porkkanamafia Juttutuvassa 27.9.08

Jos Helsingissä päin liikuskelet lauantaina 27.9. niin tarjolla olisi vasta perustetun Suomen porkkanamafian ensimmäinen tempaus. Kohteena on ravintola Juttutupa, joka on luvannut parantaa energiatehokkuutaan tempauksen myötä.

Olen itsekin sattumoisin tuolloin Helsingissä, joten pitänee järjestää itsensä paikalle.

Lue lisää:
http://porkkanaa.wikispaces.com/

http://porkkanamafia.wordpress.com/
Porkkanamafia Facebookissa

maanantai 22. syyskuuta 2008

Kasvisyöjästä vegaaniksi?

Siirryin kasvissyöjäksi 14-vuotiaana 1990-luvun puolivälin tienoilla, ja siitä lähtien olen liikuskellut lakto-ovo-vegetarismin ja vegaaniuden välimaastossa. Välillä olen maistellut kalaakin. Nuorempana tuntui jotenkin ideologisesti puhtaammalta olla vegaani kuin vain munia ja maitotuotteita käyttävä kasvissyöjä. Silti vegaanikokeiluni kesti vain hetkittäin. Juustosta ja kahvimaidosta en pystynyt luopumaan. Tuolloin ei tosin vielä ollut soija-, riisi- ja kauramaitoja saatavilla samalla tavalla kuin nykyään.

Nyt olen alkanut uudelleen pohtia, pitäisikö luopua kokonaan, tai edes osittain, maitotuotteista (munia en juurikaan käytä, kun ne voi kohtuullisen helposti korvata leivonnassa). Asia on silloin tällöin pyörinyt mielessä, mutta erityisen ajankohtaista siitä tuli tämän syksyn aikana. Nimittäin astangajoogatunnilla koin hengitysvaikeuksia, koska kurkkuni oli täynnä limaa. Se ei johtunut siitä, että olisin ollut flunssassa, koska tunnin jälkeen ongelmia ei ollut. Ohjaajan mukaan syynä saattoivat olla maitotuotteet, erityisesti juusto. Yhtäkkiseltään tuntuu oudolta, että juusto aiheuttaisi limaa kurkkuun, mutta moni tuttavani kertoi myös kuulleensa samaa. Juusto on käsittääkseni myös maitotuotteista suurin ilmansaastuttaja, joten siinä olisi kaksi hyvää syytä lakata käyttämästä sitä, tai ainakin siirtyä muihin kuin lehmänmaidosta valmistettuihin juustoihin.

Maidostakin voisin luopua, sillä soijamaito on nykyään jo ihan siedettävää kahvissa (kauramaito ei maistu, riisimaitoa en ole kokeillut) ja useisiin soijamaitoihin on lisätty B12-vitamiinia, jota lakto-vegetaristi saa luotettavasti melkeinpä vain maidosta. Viime aikoina on kuitenkin pohdituttanut, kuinka luonnollisia ja terveellisiä nämä kohtuullisen pitkälle jalostetut soija-, riisi- ja kaura"maitotuotteet" ovat. Ovatko ne kuitenkaan sen "terveellisempiä" kuin maitotuotteet? Olen myös pohtinut sitä, ettei karjataloutta voida niin vain lopettaa. Aika moni ihminen maapallolla saa elantonsa siitä, eikä eläinten käyttämisessä ravintona ole sinänsä mitään luonnotonta. Haitallista siitä on tullut vasta tuotannon teollistumisen myötä.

Viime päivien pohdintojen tuloksena olen päätynyt siihen, etten luovu maitotuotteista kokonaan, vaan vähennän niiden käyttöä ja ostan jatkossa tuotteet luomuna. Luomumaidon ja -juuston ohella käytän edelleen soija-, riisi- ja kauramaitoja.

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Autoton päivä 22.9.08

Huomenna ei sitten liikuta henkilöautolla, eihän!

Isoista kaupungeista ainakin Helsinki ja Tampere ovat noteeranneet autottoman päivän. Helsingissä kaupungin liikennelaitos alentaa päivän ajaksi hintojaan (aikuisten lippu kaupungin sisällä 1 €, lastenlippu 0,50€), kun taas Tampereella järjestetään vossikka-ajelua Keskustorilla ja muistellaan aikaa ennen linja-autoja.

Kuljetaanpa sitten bussilla, pyörällä, jalan tai autolla, toivottavasti mahdollisimman moni pysähtyy huomenna pohtimaan omia kulutustottumuksiaan. Eikä yksityisautoilu ei ole niistä se ainoa "pahis".

lauantai 20. syyskuuta 2008

Haasta kuntavaaliehdokkaasi väkivallan vastaiseen työhön

Väkivalta on surullisen yleistä Suomessa. Turhautumiseen asti törmää uutisiin siitä, kuinka ihmisiä on heittänyt henkensä kaverin puukoniskuista tai väkivaltaisen puolison nyrkeistä. Pahinta on ehkä se, että kaikki tapaukset eivät edes päädy mediaan, vaan jäävät neljän seinän sisälle.

Niin kauan kuin tällaiset tapaukset eivät kosketa omaa lähipiiriä, ne voi helposti unohtaa lehden sivua kääntämällä tai kanavaa vaihtamalla. Mutta, eihän se näin voi mennä.

Amnestyn Joku raja -kampanja haastaa kuntavaalien alla ehdokkaita sitoutumaan väkivallan vastaiseen työhön. Amnestyn sivuilta löytyvällä valmiilla lomakkeella voi tosi kätevästi haastaa ehdokkaita sitoutumaan siihen, että pelkän sanahelinän sijaan asioille tehtäisiin oikeasti jotain.

Väkivallan vastaiseen työhön jo sitoutuneet 381 ehdokasta löytyvät täältä.

Ja siis, muistakaa ennen kaikkea äänestää. Kuntavaalit ovat itselle aina olleet jotenkin vaaleista etäisimmät, vaikka ne käytännössä koskettavat eniten omaa elämää. Ei ole ihan sama, kuka siellä kunnanvaltuustossa päättää joukkoliikenneratkaisuista ja kaavoituksesta, joten aktivoitukaamme viimeistään 26.10.08.

Ehdokkaat tuntuvat parhaiten löytyvän kunkin puolueen sivustoilta, jos vielä niiltäkään.

tiistai 16. syyskuuta 2008

Mielenosoitus GMO-vapaan Suomen puolesta 24.9.08

Jos satut liikkumaan tai asut Helsingissä, niin ensi viikolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista ruokaa Suomessa tulevaisuudessa tuotetaan. Luomuliitto, biodynaaminen yhdistys ja Maan ystävät järjestävät eduskuntatalon portailla keskiviikkona 24.9. klo 10-12 mielenosoituksen gm-vapaan ruoan puolesta.

Olen tämän aiheen suhteen vielä melko untuvikko, mutta muutama viikko sitten YLE1:ssä näytetty ranskalasidokumentti ei antanut geenimuuntelusta kovin valoisaa kuvaa. Suurimpana uhkana lienee se, että kun geenimuunnellut kasvit pääsevät leviämään luonnossa, ne vaikuttavat luonnonvaraisten kasvien perimään eikä mikään ole sen jälkeen enää ennallaan.

Aiheesta lisää: http://www.gmovapaa.fi

Lisää kosmetiikasta

Kemikaalicoctailissa kyseltiin pari päivää sitten toimivan kasvojenpesuaineen perään, mikä herätti paljon keskustelua paitsi erilaisista kasvojen puhdistukseen liittyvistä aineista, myös luonnonkosmetiikasta yleisemmälläkin tasolla. Esiin tuli paljon eri luonnonkosmetiikan/eettisen kosmetiikan merkkejä, mutta mielenkiintoisinta keskustelussa oli se, etteivät kaikkien kommentoijien kokemukset olleet pelkästään myönteisiä. Luonnonkosmetiikan kanssa on siis syytä olla yhtä tarkkana kuin muidenkin kemikaalien kanssa. Kaikki eko- tai luomubrändätty ei ole automaattisesti eettistä, terveydelle turvallista tai muulla tavoin ongelmatonta.

Kosmetiikkaa ja muitakin kemikaaleja (siivoukseen yms. liittyvät aineet) ostaessani yritän noudattaa seuraavia kriteerejä. Heti kärkeen on tunnustettava, etten todellakaan sataprosenttisesti noudata näitä kaikissa tilanteissa. Seuraava lista onkin ehkä enemmän ideaali siitä, millaista kosmetiikkaa haluaisin ostaa, jos se olisi mahdollista.

1. Eläimillä testaamattomuus.
Pyrin siihen, että selvitän ennen ostamista onko eläimillä testaamatonta vaihtoehtoa olemassa ja kokeilen sellaista ennen testatun tuotteen ostoa. Tämä ei todellakaan aina täyty sillä on vielä paljon sellaisia aineita, joille en ole löytänyt sopivaa testaamatonta vaihtoehtoa. Hiljaa hyvää tulee. Ehkä.

2. Turvallisuus.
Ennen ostamista kyselen ja etsin käyttökokemuksia sekä mahdollisia tutkimuksia tuotteista. Tärkeää on paitsi se, ettei tuotteissa ole käytetty turhia myrkkyjä myös se, että ne ovat ihmiskeholle sopivia. Tässä olisi vielä paljon parantamisen varaa...

3. Sopiva hinta-laatusuhde.
Luonnonkosmetiikka/eettinen kosmetiikka on usein kalliimpaa kuin isojen firmojen halpistuotteet. Mitään älyttömiä summia luonnonkosmetiikastakaan en ole valmis maksamaan, joten vertailen hintoja ja jätän tuotteen suosiolla ostamatta, jos hinta rupeaa lähentelemään älyttömyyksiä. Usein luonnonkosmetiikassakin pätee sama logiikka kuin muussakin kosmetiikassa, mitä brändätympi tuote, sen enemmän sillä on hintaa. Tuotteistaminen ei takaa hyvää tuotetta, vaan houkuttelevan näköisen tuotteen.

maanantai 15. syyskuuta 2008

Pesupähkinät, osa II

Pesupähkinöillä on nyt pesty muutama viikko ja voin sanoa olevani melko tyytyväinen pähkinöiden tehoon. Kuten minua edellisen pähkinäpostauksen yhteydessä valistettiin, vaikeisiin tahroihin niistä ei ole apua. Tätä piti tietysti itse vielä kokeilla täyden varmuuden saamiseksi. Lisäksi vaaleita vaatteita samaisen vinkkaajan neuvosta en lähtenyt pesemään pähkinöillä ollenkaan, vaan tyydyin tavalliseen, ympäristömerkittyyn aineeseen. Pitäisi tehdä vielä vertailuja pesuaineiden ekologisuudesta - jossain oli nimittäin vasta puhetta siitä, että ympäristömerkkejäkin jaellaan välillä aika heppoisin perustein. Toisaalta en ole valmis pulittamaan kovaa hintaa ekokauppojen pesupulvereista, jos en ole vakuuttunut siitä, että ne todella ovat ekologisuudeltaan huomattavasti parempia kuin "tavalliset" ympäristömerkin saaneet tuotteet.

Summa summarum, ekologisin ja tehokkain tapa taitaa siis olla pesupähkinöiden ja ekologisten pesuaineiden sekakäyttö. Peruspyykki peseytyy hyvin pähköillä sekä 40 että 60 asteesa, mutta vaativiin tahroihin aion jatkossakin käyttää perinteisiä pesuaineita - ainakin siihen asti kunnes päädyn kokeilemaan sappisaippuoita.

tiistai 9. syyskuuta 2008

Kosmetiikkaa

Jonkin aikaa sitten mainitsin pesäerostani Bodyshopin tuotteisiin. Sen jälkeen korvaavien tuotteiden etsintä on ollut käynnissä ja olen kokeillut mm. Dr. Hauschkaa, Joe Blascoa, Urtekramia, Weledaa ja Santea.

Muutamien kuukausien kokeilun perusteella olen päätymässä Dr. Hauschkan mascaraan. Joe Blasco oli reilusti kalliimpi eikä niin täyteläinen kuin Hauschka. Ruohonjuuresta ostamani Urtekramin Aloe vera -suihkusaippua on ollut aivan loistava ja sitä tulen jatkossakin ostamaan. Weledan Iris-sarjan kosteusvoide toimi myös hyvin, mutta sen käyttöä hieman rajoittaa tuoksu, joka ei valitettavasti miellytä puolisoni hajuaistia.

Käytin myös jonkin aikaa Santen deodoranttia, mutta se ei aluksi tuntunut ollenkaan täyttänvän vaatimuksiani. Sante deo ei pitänyt hikeä loitolla edes 15 minuutin pyöräilymatkaa töihin, puhumattakaan vaatimmaista urheilusuorituksista. Palasin epätoivoisena hetkeksi Rexonaan, mutta olen silti aika ajoin käyttänyt Santeakin. Itse asiassa Santen sivuilla kerrotaan, että antiperspiranteista vapaa deodorantti saattaa aluksi jopa lisätä hien eritystä, mutta tämän pitäisi olla vain väliaikainen ilmiö. Olinko kenties vain liian kärsimätön? Joka tapauksessa jos jollain on hyviä kokemuksia jostain ekologisesta, eläimillä testaamattomasta ja ennen kaikkea toimivasta deodorantista, ottaisin vinkit mielelläni vastaan. Anybody?

Toinen juttu mitä olen pitkään etsiskellyt on eläimillä testaamaton hajuvesi. Ruohonjuuresta yritin viime käyntikerralla katsoa, mutta ainakaan minun silmiini ei osunut yhtäkään. Animalian kosmetiikkalistalla hajuvesiä näyttäisi olevan tuotevalikoimissa vain Bodyshopilla (joka ei siis ole edes vaihtoehto) ja L'Occitanella, jonka liikkeitä näyttäisi Suomessa olevan vain Helsingissä ja Espoossa.

Ja vielä lopuksi: näitä juttuja on pohtinut onneksi moni muukin! Siskoni vinkistä löysin Noora Vanhasen Kemikaalicoctailin, joka bongailee ja testailee ekokosmetiikkaa sekä tarjoilee kattavasti tietoa kemikaaleista, joita erilaisissa kosmetiikkatuotteisssa tuntuu olevan aika hurjasti. Erittäin mielenkiintoista luettavaa. Suosittelen.

torstai 4. syyskuuta 2008

Intohimona El naturalista

Siis sammakkokengät ovat aivan loistavia. Törmäsin aikoinaan ihan sattumalta Helsingissä El naturalista -kenkiin. Olin välittömästi koukussa. Tähän mennessä kenkäkaappiini tiensä ovat löytäneet yhdet tummanruskeat kävelykengät sekä vihertävät korkkarit. Molemmat tuntuvat jaloissa taivaallisilta.

El naturalista pyrkii nettisivujensa mukaan mm. suosimaan luonnonmateriaaleja, käyttämään biologisesti hajoavia aineita ja kierrätysmateriaaleja sekä tarjoamaan oikeudenmukaiset tuottajahinnat. Äkkiseltään sammakkokengät tuntuvat parhaimmilta kengiltä ikinä. Kaikesta löytyy tietysti jokin miinuspuoli ja näissä kengissä se on hinta. Ympäristön huomioon ottamisesta joutuu maksamaan. Silti tähtäimessä ovat jo uudet sammakkopopot, saa nähdä höltyvätkö kukkaron nyörit näille.

El naturalistan ympäristöperiaatteista: frog eco policy


keskiviikko 3. syyskuuta 2008

Omituisen paksua kaurakermaa

Päätin viikonloppuna kokeilla Vegaaniliiton lehtisessä ollutta omenapiirakkaa. Ohjeeseen kuului mm. kaurakermaa, jonka olisi varmaan voinut halutessaan korvata esim. soijamaidolla tai -kermalla. Päätin kuitenkin kiltisti ostaa ohjeessa mainittua tuotetta ja hommasin Go green* -merkkistä vispikerman tyyppistä tuotetta. Ikäväkseni sain huomata, että purkin sisältö oli kiinteytynyt tuorejuuston kaltaiseksi massaksi, joka ei enää millään muotoa muistuttanut kermaa. "Kerman" hassusta ulkomuodosta huolimatta käytin sen suunnitelmien mukaisesti piirakkaan eikä se ainakaan makua haitannut, sillä piirakka hävisi saman illan aikana. Silti jäin ihmettelemään, onko tällainen ilmiö normaali ja mistä se johtuu. Onko kellään samankaltaisia kokemuksia?

* Go greenin tuote-esittelyssä kerrotaan, että Go green vispi on rakenteeltaan tavallista vispikermaa paksumpaa. Sanoisin kokemukseni perusteella, että kaurakerma on huomattavasti tavallista vispikermaa paksumpaa, mutta tosiaan ihan käyttökelpoista.

torstai 28. elokuuta 2008

Pesupähkinät, osa I

Muutaman ystäväni kokemuksia kuunneltuani päätin itsekin kokeilla intialaisia pesupähkinöitä. Pähkinöiden kehutaan olevan paitsi tehokkaita ja täysin luontoon hajoavia, myös edullinen vaihtoehto kemiallisille pesupulvereille. Tietoa pesupähkinöistä voi lukea esim. seuraavista linkeistä: Biona, Pikkuruu, keskustelua pesupähkinöistä ja niiden ekologisuudesta löydät mm. täältä ja täältä.

Ostin alkuun pääsemiksi 1,2o euroa maksaneen kokeilusatsin, jossa pähkinän kuorien lisäksi mukana tuli myös pieni pussi, jossa pähkinät pyykin sekaan laitetaan. Tällainen pussi olisi helppo itsekin väsätä, mutta se tuli mieleen vasta kun ostos oli jo tehty.

Testasin pesupähkinöitä normaalilikaiseen värilliseen pyykkiin, jota olen pessyt 40 asteessa. Tällä kertaa käytin tosin pikaohjelmaa, jonka astemäärä on 35. Neljällä pesupähkinän kuoren palasella n. 4-5 kg:n pyykistä tuli kuin tulikin puhdasta. Tavallisten pesuaineiden hajusteisiin tottuneena tuntui omituiselta, että pyykki ei tuoksunut voimakkaasti, mutta periaatteessa olin ihan tyytyväinen pesutulokseen. Tarvinen silti vielä lisää kokeiluja siirtyäkseni kokonaan perinteisistä pesuaineista pähkinöihin. Todennäköisemmältä vaikuttaa kuitenkin se, että käytän molempia rinnakkain.

Jatkossa ajattelin kokeilla pähkinöitä vähän vaikeammin irtoaviin tahroihin. Saa nähdä kuinka käy punaviiniläikän!

maanantai 18. elokuuta 2008

Vegfest innosti sateesta huolimatta

Piipahdin viime viikonloppuna Tampereella järjestetyillä Vegfesteillä, Suomen ensimmäisillä vegaanifestivaaleilla. Tarjolla oli vegaanitietoutta, -ruokaa sekä teemaan liittyviä järjestöjä ja keskusteluja. Itseni paikalle veti ensisijaisesti perjantai-iltana soolokeikan heittänyt Ville Leinonen, mutta toisaalta halusin myös nähdä, kuinka veganismin ympärille rakennettu tapahtuma voisi toimia.

Yli puolet elämästään kasvissyöjänä (lakto-ovo) eläneelle Vegfest ei välttämättä tarjonnut kamalasti uutta. Eläinten kärsimykset ja tehomaatalouden epäekologisuus olivat tuttua kauraa. Tapahtuman suurin anti olikin musiikin ohella erilaisten vegaaniruokien maistelussa. Kohtalaisen laiskana kokkina on tullut jämähdettyä muutamiin tiettyihin resepteihin ja siksi käytin Vegfestissä tilaisuuden hyväkseni maistelemalla muutamia vegaaniherkkuja. Myös muutama lupaavalta vaikuttanut resepti lähti mukaan, joten ehkäpä jatkossa aktivoidun kokeilemaan vähän tavallista eksoottisempia murkinoita.

Tapahtuman keskeinen sijainti (keskustori) houkutteli paikalle todennäköisesti myös muita kuin asialle vihkiytyneitä. Silti näkisin, että tapahtuman suurin haaste tulevaisuudessa on saada liikkeelle myös niitä ihmisiä, jotka eivät jo ole kasvisruoan ja ekoajattelun osalta aktivoituneet. Toiseksi tapahtumaa olisi ehkä hyvä laajentaa käsittelemään muutakin kuin ruokaa. Olisin mielelläni nähnyt paikalla enemmän esimerkiksi ekovaatteiden ja -kosmetiikan puolesta puhujia ja myyjiä. Pelkkä vegaaniruoka ei vielä riitä muuttaan maailmaa ekologisemmaksi, vaikkakin sillä on toki merkittävä rooli muutoksen aikaan saamisessa. Erityiskiitosta tapahtuma saa lasten ja lapsiperheiden huomioon ottamisesta. Lapsille oli tarjolla joogaa, kasvomaalausta sekä lapsiperheille lastenvaatekirppis.

sunnuntai 10. elokuuta 2008

Vegfest Tampereella 15.-17.8.08

Vegaaniliitto järjestää ensi viikolla Tampereella Vegfest -nimellä kulkevan tapatuman, jonka tarkoituksena on tehdä kasvissyöntiä ja veganismia tunnetuksi. Järjestäjien mukaan tapahtuma on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ohjelmassa näyttäisi olevan luvassa tietoiskuja, työpajoja, musiikkia ja tietysti myös teemaan liittyvää ruokaa. Kolmen päivän festareilla on mukana lukuisia järjestöjä ja esiintyjälistalta löytyy mm. Ville Leinonen ja Absoluuttinen nollapiste.

Täytynee käydä tsekkaamassa, millainen festivaali näillä eväillä saadaan aikaan!

Lisää infoa tapahtuman nettisivuilta:
http://www.vegfest.net/

maanantai 4. elokuuta 2008

Ekovaatteita

Aamulehdessä oli heinäkuussa juttua ekovaatteista, joita on alkanut ilmaantua kauppoihin. Parhaiten ekovaatteita on tarjolla tämäntyyppisiin vaatteisiin erikoistuneissa kaupoissa, mutta myös muutamat ketjut ovat ottaneet ekovaatteita valikoimiinsa. Silti ekotietoisuus on vaatteiden osalta vielä paljon jäljessä luomuruokaa ja kierrätystä.

Artikkeli netissä:
Ekoa tekona vaatekaappiin

Täällä lisää tietoa ekovaatteista:
Vihreät vaatteet
Vaate on aate

tiistai 22. huhtikuuta 2008

Unsubscribe

Amnesty International on julkaissut videon, jolla pyritään taistelemaan terrorismin vastaisessa sodassa tapahtuneita ja edelleen tapahtuvia ihmisoikeusrikkomuksia, kuten kidutusta vastaan. Videolla kuvataan yhtä Yhdysvaltain tiedustelupalvelun käyttämistä kuulustelumenetelmistä: vesikidutusta. Tutustu Amnestyn kidutuksen vastaiseen unsubscribe -kampanjaan ja katso video alla olevasta linkistä:
http://www.unsubscribe-me.org/

perjantai 28. maaliskuuta 2008

Ilmastonmuutoksesta mainoskikka

Tämän päivän Hesarin taloussivuilla on juttua ilmastonmuutoksen käyttämisestä yritysten mainostuksessa. Pahimmillaan ilmastonmuutoksella ratsastaminen voi kääntyä itse asiaa vastaan, kun "ilmastoystävällisinä" tuotteina aletaan myydä mitä tahansa tuotetta riippumatta todellisista kytköksistä ympäristön kannalta kestävään tuotantoon. Esimerkkinä jutussa on Ben and Jerry's -jäätelö, joka yritysstrategiansa mukaan toimii yhteiskunnalliset ja ympäristöasiat huomioon ottaen. Tosin Ben and Jerry'skin myöntää, ettei jäätelön tuotanto lopulta ole kovin ympäristöystävällistä, mutta kertoo samaan hengenvetoon pyrkivänsä toiminnassaan mahdollisimman vähäiseen kulutukseen. Monelle kuluttajalle varmaankin riittää jo se, että yritys ottaa kantaa ympäristöasioihin ja eettiseen kuluttamiseen. Aivan toinen asia on kuitenkin se, miten nämä periaatteet todella näkyvät yrityksen toiminnassa. Kiinnostuneet voivat vilkaista Ben and Jerry'sin sivuilta, miten arvot ja yhteiskunnallinen vastuu näkyy heidän toiminnassaan.

torstai 27. maaliskuuta 2008

Pekingin olympialaiset

Pekingin olympialaiset ovat puhuttaneet pitkään jo ennen varsinaisten kilpailujen alkua. Monet puolustavat tapahtuman järjestämistä Kiinassa sillä perusteella, että olympialaisten lisäämän kansainvälisen kiinnostuksen ja tarkkailun avulla Kiinaa voidaan patistaa parantamaan esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumista. Kiina sai melko pitkään puuhastella olympialaisiaan rauhassa, mutta Tiibetin viimeaikaiset levottomuudet nostivat tutut ongelmat jälleen kansainväliset yleisön huulille. Ajoitus on itse asiassa loistava. Juuri kun tavalliset penkkiurheilijat alkavat valmistautua kisatunnelmiin, heidän mietittäväkseen nousee muutakin kuin mitalien ja ennätysten odottaminen. Liekö tämä juuri ollut tiibetiläisten mielenosoittajien tarkoitus?

Toistaiseksi mitään suurta boikottiryntäystä ei ole ollut nähtävillä. Urheiluväki puolustautuu boikotoinnin välttelyä sillä, ettei urheilua ja politiikkaa pitäisi sotkea keskenään. Mutta eikö Kiina juuri poliittisin perustein saanut olympiakisat järjestettäväkseen. Eikö yksi tärkeimmistä kisojen myöntämisperusteista ollut mahdollisuus vaikuttaa kansainvälisellä painostuksella Kiinan ihmisoikeustilanteeseen? Miksi toiminta lamaantuu juuri silloin kuin sitä kipeimmin tarvittaisiin?

Onneksi maailmasta löytyy vielä selkärankaisia maita. Tämän päivän Hesarin mukaan nimittäin Puola ja Tshekki aikovat boikotoida olympialaisten avajaisia. Saa nähdä saavatko ne muita rohkeita ja rehellisiä maita joukkoonsa?

Sinä voit ottaa kantaa Kiinan ihmisoikeustilanteeseen mm. allekirjoittamalla vetoomuksen Kiinan viranomaisille kuolemanrangaistuksen lopettamisesta Amnestyn sivuilla tai ostamalla Amnestyn Beijing 2008 -malliston tuotteita.

Lue myös:
Verisiä mitaleja
Hs-raati: Kiinan ihmisoikeuksia voidaan edistää olympialaisissa

tiistai 25. maaliskuuta 2008

Eettistä kosmetiikkaa: Joe Blasco ja Dr. Hauschka

Ennen Bodyshopin myyntiä L'Orealille maaliskuussa 2006 ostin miltei kaikki käyttämäni kosmetiikkatuotteet Bodyshopista. En ollut juurikaan tutustunut muihin eläimillä testaamattomiin tuotteisiin ja siksi jouduinkin melko suuren työn eteen kun kuulin myymisestä. Periaatesyistä en halunnut käyttää sellaisen yrityksen tuotteita, joka olisi suoraan kytköksissä eläimillä tuotteitaan testaavaan yritykseen.

Suihkusaippuoita ja shampoita oli kohtuullisen helppo löytää muualtakin kuin Bodyshopista, mutta meikkien kanssa on ollut hankalampaa. Onneksi käytän sen verran "kohtuullisesti" meikkejä, että Bodyshopista ostamani meikit ovat vielä toistaiseksi riittäneet melko mukavasti. Jotain uusia merkkejä on kuitenkin tullut jo testattua. Tähän mennessä olen kokeillut Joe Blascon ripsiväriä, joka on aika hyvä, mutta melko kallis (30 euroa) eikä ole aivan niin riittoisa kuin aiemmin käyttämäni Bodyshopin ripsiväri. Dr. Hauschka -nimisestä sarjasta olen käyttänyt meikkivoidetta, joka tuntuu toimivan todella hyvin (hinta on n. 23 euroa 30ml purkista) ja ripsiväriä (hinta n. 16 euroa). Molempia merkkejä myydään ainakin Sokoksissa ja Stockmanneissa, Dr. Hauschkaa myös Ruohonjuurissa sekä useissa nettikaupoissa.

perjantai 21. maaliskuuta 2008

Blogin tavoite

Minua on jo pitkään raivostuttanut se, että ekologisesta, eettisestä ja yhteiskunnalisesti oikeudenmukaisesta elämäntavasta saa etsiä tietoja monesta eri paikasta, monien mutkien takaa. Monenlaisia hyviä yksittäiseen asiaan liittyviä sivustoja on olemassa, kuten esimerkiksi kasvissyöntiin/veganismiin, ihmisten ja eläintenoikeuksia puolustavien järjestöjen sivuja ja vaikkapa kierrätykseen keskittyneitä sivuja. Sellaiseen sivuun, jossa kaikki nämä olisi yhdistetty, en ole kuitenkaan vielä törmännyt. Toinen puute on ollut ekologisten/eettisten tuotteiden käyttökokemuksiin keskittyneiden kirjoitusten puuttuminen. On yllättävän suuri kynnys vaihtaa se perinteinen eläimillä testattu ison firman shampoo tai suihkugeeli tuntemattoman firman kaksi kertaa kalliimpaan tuotteeseen, jos ei ole edes mahdollisuutta kuulla tai lukea kenenkään aiemmin tuotetta testanneen kokemuksia.

Tämän blogin tarkoituksena on yrittää paikata näitä puutteita niin hyvin kuin harrastuspohjalta ehdin ja kykenen. Pyrin siis kokoamaan tälle sivulle mahdollisimman paljon ekologiseen, eettiseen ja yhteiskunnallisesti kestävään elämäntapaan ja maailman parannukseen liittyviä linkkejä sekä kirjaamaan omia kokemuksiani erilaisten tuotteiden käytöstä. Blogi on kaupallisesti täysin riippumaton ja kokemukseni tuotteista perustuvat täysin subjektiivisiin havaintoihini, joten niihin kannattaa myös suhtautua tietyllä varauksella. Tarkoituksena ei ole myöskään ottaa kantaa järjestöjen toimintaan, vaan lähinnä nostaa esiin erilaisia tapoja parantaa maailmaa.